Raju päivä

Godric nauroi Tatun yllättyneisyyttä kun Godric oli ensin kertonut ikänsä. Godric pystyi lukemaan kuinka miljoonien kysymysten tulva täytti Tatun mielen ja hän ei yllättynykään kun ensimmäinen kysymys tuli. Aihe sen sijaan tuli yllätyksenä, harva nykynuori oli enää kiinnostunut uskonnoista. "Valitettavasti en koskaan tavannut Jeesusta, olin toisaalla" Godric vastasi edelleen tuttavallisesti. Hän oli kyllä tavannut elämänsä aikana monta muuta nykypäivän merkittävää henkilöä, ja ehkä jopa pienesti vaikuttanut näiden löytöihin ja oivalluksiin. Jeesus oli kuitenkin yksi niistä henkilöistä, jonka Godric olisi aikoinaan halunnut tavata.

Tatu vaikutti epäuskoiselta Godricin ruuanlaittotaidoista. Ehkä se kuulostikin hölmöltä että vampyyri teki ruokaa. "Minulla on ollut kaksikymmentä vuosisataa aikaa harjoitella, osaan kaikenlaista. Usko pois, siinä ajassa oppii kaikenlaista. Voin vaikka aloittaa pilkkomalla vähäiset kasviksesi" Godric vastasi hymyillen Tatun kysyttyä mitä tämä osaisi tehdä. Oli aivan ymmärrettävää että ihmissusityttö suosi lihaa enemmän kuin kasviksia. "Eikä purjosipuli haittaa minua kiitos vain huolenpidosta." Godric vastasi kohteliaasti Tatun huomaavaiseen kysymykseen.

Godricin kysyttyä tarkemmin yöpymisestä, oli Tatun vastaus myöntävä. Godric nauroi kuitenkin hieman, "Niin, oikeastaanhan minä jäisin 'päiväksi', sillä olen mielummin hereillä öisin." Hän vastasi tuttuun ystävälliseen sävyynsä. "Mutta kiitän sinua vierainvaraisuudestasi, mielelläni jään päiväksi. Sovitaanko että palveluksesi minulle on nyt sitten kuitattu tämän myötä?" Hän kysyi hymyillen ja otti keittiöveitsen käteensä näyttäen halukkaalta auttamaan Tatua, missä hän vain apua tarvitsisi.

Godric ei ollut nähnyt Jeesusta.
" Ei voi olla totta. Sen ajan suurta kuuluisuutta et ole nähnyt? Missä sinä oikein olit lorvailemassa silloin? " Tatu sanoi pienesti pettyneenä.
Mitä mies oli oikein lorvaamassa silloin. Ensimmäiseksi tietenkin tuli mieleen mies naisten kanssa lorvimassa se oli niin yleistä miehille laji mikä olikaan kyseessä. Samantien myös kysymykset lopahtivat alas, koska eihän voinut kysyä niitä, kun poju ei ollut nähnyt Jeesusta.
Niin ja näin Tatu nyökytteli päätäänsä ja mietteli miehen ehtoja ruoan laitosta.
" Jos tehdään niin, että saat tehdä kokonaan itse, jos pidät itseäni hyvänä kokkina. Lopuksi annan kriitiikit tekemisestä. Sovittu. " Hän sanoi ja hyppäsi avustus pöydälle, mutta ei ollut, kuitenkaan tiellä.
Kuulessaan huolenpidosta sai ajattelemaa minkälainen hän oli. Nähtävästi hän ollut huomaamaton liijan ystävällisuudestä. Yleisesti hän ei ollut ystävällinen. Se oli ihme, että hän oli toiselle erittäin ystävällinen ja huolepitoinen miten äiti huolehtisi omasta lapsestaansa. Pikaisesti hänen täytyi ravistaa päätäänsä ajaksee ajatukset pois.
" Eikö sinua haittaa, että olen liian huolehtivainen? " Hiljaa ja varovasti tatu kysyi.

Ilta oli kuitenkin nuori, kun illan hämärässä hän joutui vääristä tiedoista poliisilaitokselle. Sielä hän oli parisen tunti. Miten Godric ilmaisi niin sai hieman ajtuksen sekaisin Tatulla. Itse oli alun perin päivä eläjä ja Godric ilta. Kuullessaan, että vampyyri jäisi mielellään yöksi sai pienen pelon vartalolle. Perään oli lisätty se, että se olisi palvelus sai Tatun hymähtämään. Godric jäisi yöksi, jos olisi mahdollista niin vastapalvelu.
" Hyvä on. Nähtävästi sinä et halua pahempaa vastapalvelua naiselta. " Tukevasti, mutta pienellä pettymyksellä ääni tuli.
Nähtävästi hän ei saisi vaarallisempia hommia tehdä vastapalveluksi. Tietenkään hän ei halunnut yllyttää itseäänsä vaarallisempaa hommiin.

Pieni ja suuria ja käänteitä tuli aina, mutta tänä iltana myös kämppä kaverukselta. Tatu oli avannut jääkaapin hän huomasi pienen eron edelliseen näkemiseen. Intiimit äänet loppuivat ja sieltä huoneesta saapui vähän pukeinen nainen. Nainen oli yllättynyt nähdessään Tatun ja vielä enemmän, että hänen seurassaan oli vampyyri mies vielä komea sellainen.
" Vau! Vihdoinkin olet tuonnut poikaystävän talosi alle. " Neera sanoi.
Tatu kääntyi katsomaan taakse mistä äänikin tuli.
" Valitettavasti saat kuulla jälleen, että hän ei ole minun poika ystäväni. Ihan vapaasti saat napata hänet. " Tatu sanoi.
Neera ei oikein välittänyt mitä Tatu sanoi hänelle, kun jäi ihastelemaan Godricia. Samalla hän asteli kosiskellen Godricia.
" Voisitko esittellä hänet minulle? " Neera kysyi.
" En. " Tatu sanoi tiukasti ja hänessä saattoi nähdä vihan nousevan.
" Mitä minä olen sanonnut tästä sinulle. Sinä tiedät, että en pidä tästä. Rakastajasi ei ole enään tervet tullut tähän taloon ja samoin muutkin ystäväsi. " Tatu sanoi tiukasti.
Samassa puoli aloston mies asteli automaattisesti eteisen kautta ulos. Hän näytti kädessään olevaa pikku pulloon missä oli Neeran verta. Neera meni hiljaiseksi.
" Tarvitsen rahaa. Miksi osat niin isot pultit, kun itsekkin olet käyttänyt sitä. " Neera sanoi tiukasti takaisin.
Samassa Tatu hymähti pois pöydästä suoraan Neeran eteen. Se oli surullista, että Godric sai kuulla. Tämän hän halusi alta pois.
" En minä en käytä enään moneen vuoteen enkä ratkea. Filip auttoi minua siinä. Tiedät hyvin, että en halua mitää hiippalijoita kotiini. " Tatu sanoi.
" Se vampyyri joka jätti sinut yksin ja esitti se oli onnettomuus. " Neera sanoi.
Mitä Neera sanoi loukkasi todella paljon ja se näki sen. Tatu pystyi vihansa hillitä, kun päästi menneisyyden surut tulla pinnalle. Kyyneleet valuivat naisen silmistä poskien kautta lattialle. Samassa hän juoksi huoneeseensa ja paiskasi ovensa kiinni, että taullut liikahtelivat. Omalle sängylleen hän ryntäsi itkemään. Vapaasti antoi kyyneleensä tulla. Tatun mentyään Neera kääntyi takaisin Godriciin hymy suun.

Tatun äänessä oli haivattavissa pettymys kun Godric kertoi ettei ollut nähnyt Jeesusta. Tosin ei hän myöskään ollut lorvimassa tuolloin, ehkä oli parempi antaa perusteellinen vastaus. "Muistuttaisin että tuohon aikaan monet asiat olivat erilaisia. Vampyyreja oli mutta erittäin vähän, ja elimme lähinnä yksin ja uskaltauduimme ihmisten kanssa tekemisiin todella harvoin, lähinnä vain kun meille tuli nälkä. Elimme niin sanotusti arkuisamme. Eivätkä tuon ajan 'kuuluisuudet', olleet samanlaisia kuin nykypäivänä. Heitä ei noin vain tavattu, ja yleensä heidän aatteensa ja ajatuksensa saivat huomiota vasta paljon myöhemmin." Godric vastasi kärsivällisesti. "En tiedä kuinka perillä olet historiasta, mutta sanon sen verran että Jeesuksen kannattajat, tai kristityt nykypäivänä, olivat vainottuja Jeesuksen kuoleman jälkeen. Ja vasta Konstantinus Suuri päätti nämä vainot muistaakseni vuonna 313 Milanossa. Vasta sen jälkeen Jeesuksesta alkoi todella kehittyä se Jeesus, jona hänet tänä päivänä tunnetaan." Godric jatkoi, harvoinpa hän sai näin puhua historiasta. Yleensä häneltä ei tohdittu kysyä mitään hänen menneisyydestään, vaikka hän olikin oikeasti halukas puhumaan siitä. Ja nyt hänellä oli myös innokas kuuntelija.

Tatu ehdotti että Godric teki koko aterian, ja mitäs Godricilla olisi ollut sitä vastaan. "Aivan kuten haluat, aloitan samantien" Hän sanoi ystävällisesti ja kävi kokkauspuuhiin, toimien todella nopeasti. Tatu kysyi huolehtivaisuudestaan samalla kun Godric toimi keittiössä, "Ei se minua häiritse. Se on mukavaa vaihtelua oikeastaan." Hän sanoi ja vilkaisi hymyillen naiseen päin.

Godricin ehdotettua että yösija vastaisi sitä että he olisivat nyt palveluksissa tasan, Tatun aavistuksen pettynyt äänensävy sai Godricin hämilleen. Olisiko Tatu halunnut että Godricille tehtävä vastapalvelus olisi ollut seksuaalista? Godric meni hiljaiseksi ja ehkä vaivautuneeksikin hetkeksi aikaa. Hän ei kerennyt vastata mitään tähän enää, sillä Tatun kämppäkaveri tuli keittiöön. Godric vilkaisi varsin pukeista vampyyrityttöä ja kääntyi sen jälkeen taas kokkauspuuhiinsa, jättäen Tatun ja Neeran juttelemaan keskenään. Godric kuitenkin havaitsi pienen veripullon puolialastoman miehen kädessä, joka oli tullut ulos huoneesta vain vähän Neeran jälkeen. Godric huokaisi, ilmeisesti taas oli selvittelemistä, hän ei kuitenkaan tehnyt miehelle mitään vaan laittoi valmistamansa ruuan uuniin. Samaan aikaan Neera oli jo suuttanut Tatun, siihen pisteeseen että tämä juoksi huoneeseensa, itkien.

Godric katsoi hymyilevää Neeraa erittäin vihaisilla silmillä, todellakaan ei ollut järkevää puhua v-huumeesta vampyyrin läsnäollessa, varsinkaan jos vampyyri oli Godric tai kuka tahansa muu sheriffi. Kenties Neera ei ollut tajunnut sitä, vaikka sen luulisi olevan ilmiselvää ottaen huomioon Godricin alkeelliset vaatteet ja ihonvärin. "En tiedä onko sinulle kerrottu mutta v-huumeen käyttö on kielletty, ei väliä kuinka hyvän seksuaalisen nautinnon se saattaisi antaa." Godric aloitti ehkä hieman kyllästyneelläkin äänellä ja käveli lähemmäksi Neeraa,
"Olen kenties liian armelias jos sanon että tämän kerran annan asian mennä. Vain sen takia että Tatulla on ollut jo tarpeeksi rankkapäivä, ilman että hänen tarvitsisi vielä katsella kun hänen kämppäkaverinsa makaa kuolleena keittössä. Ja nyt pyytäisin sinua vahtimaan uunia, kun minä haen Tatun." Godric sanoi ja lähti kohti Tatun huoneen ovea, kääntyen vielä Neeran suuntaan, "Halusit että minut esitellään. Olen Godric, mukava tavata sinut, Neerahan sinä olit?" Hän sanoi jo selvästi ystävällisemmin.

Godric tuli Tatun huoneen eteen ja koputti kolme kertaa. "Tatu? Oletko kunnossa, voinko tulla sisään?" Hän sanoi ehkä hieman säälivälläkin äänellä. Ilmeisesti joku vampyyri oli aiheuttanut Tatulle sydänsuruja, juuri tälläisten asioiden takia Godric ei pitänyt normaalista vampyyriluonteesta, johon kuului: petoksellisuus, säälimättömyys, itsekeskeisyys ja ahneus.

Mitä ihanuutta Godric puhui oli ihanaa kuuneltavaa. Kuullessaan historiaa Tatu innoissaan kuunteli. " Voih! Olisipa aikakone sinne. " Tatu sanoi haaveilemaan äänellä.
Pian hän huomasi yhden sanan mikä kiinosti todella paljon häntä. Heti oli pakko kysyä.
" Milano. Eihän siihen aikaa pitäisi olla olemassa Milano? " Kysyvällä äänellä ja samoin katsekkin oli.
Ennen kaikkea hän ei halunnut, että toinen tekisi mitä itse ei haluisi tehdä.
" Ei sinun ole pakko tehdä, jos et halua tehdä ruokaa. "
Pienesti hän hymyili, kun ruoan tekeminen olisi vaihtelua Godricille. Ihan vapaasti hän antoi toisen tehdä hänelle ruokaa ja mielellään hän katsoi miten herra teki ruokaa.

Illan surullisen tapahtuma oli aina hänen kämppäkaverinsa. Huoneessaansa hän sai olla rauhassa milläänlailla ajatella mitä nyt tapahtuisi. Kuitenkaan hän ei voinut olla ajattelematta mitä oli tapahtunut ja Godric sai kärsiä siitä. Ennen kaikkea pahinta oli se, että Neera sanoi Filipistä niin pahoja sanoja mitkä ei pitäneet paikkaa. Kyneleet lisääntyivät entisestään ja samoin hänen hengityksensä.
Neera ei voinut uskonut, että vieras vampyyri pisti hänet vahtimaan uunia. Saman tie hän meni sohvalle ja pisti musiikkia täysille. Pienesti hän nyökytti kuka oli. Hän oli pienesti vihastunut Tatu haki säälillään miehen läheisyyteen.

Pienesti hän hätkähti koputukseen ja pisti kovemmin tyynyä kasvojaan kohti, että tukehduttaisi itsensä kyyneliin. Pienellä täsisevällä äänellä hän sanoi, että Godric sai tulla sisään. Peloissaan ja arasti hän katsoi oven suuntaan mikä avautui melkein auttomaattise Tatu sanomansa jälkeen. Tatu oli hitaasti avannut ovet omasta huoneesta, kun oli vastanut myöntävästi Godric kysymykseen. Silmät olivat turvonneet kokonaan kyynelistä ja silmät näyttivät verenpunaiselta. Tyyny oli puoli märkä.
" Tee nopeasti ja siististi tapponi. Mielellään et tekisi puraisulla. " Tatu sanoi tärisevällä äänellä.
Miksi hän sanoin heti aluksi oli se, että Godric halusi tappaa hänestä kuuntelemisesta. Tatu oli varma, että mies oli kuunnellut kinastelu Neeran kanssa. Hän uskoi, että Godric tekisi ihan saman hänelle mitä niille kujalla olevat henkilöt. Toisaalta hän oli valmis kuuntelemaan mitä Godric halusi sanoa hänelle. Myös menneisyydestä jos se saisi Godrin ymmärtämää heidän kinastelua.

Godric naurahti Tatun kysyttyä Milanosta. "Olet oikeassa tuohon aikaan se oli Mediolanum, mutta ajattelin että se nimitys ei varmasti sanoisi sinulle mitään, jos olisin käyttänyt sitä alunperin." Hän sanoi ikäänkuin selittäen. Tatu mainitsi myös aikakoneen. Godricin teki välillä myös mieli palata ajassa taaksepäin, korjamaan joku menneisyytensä virhe. Tai vaikka kaikki jos se olisi mahdollista.
Godric teki aivan mielellään ruokaa, ja ilmeisesti Tatulla ei ollut valittamista. Vaikka Godric olikin tuntenut Tatun vain noin kaksi tuntia, tulivat he yllättävän hyvin juttuun. Kenties se johtui molempien kohteliaasta luonteesta tai jostain. Oli mitä oli, Godric ei koskaan sanonut ei uusille tuttavuuksille.
Toisin Neera, Tatun kämppis, oli poikkeus tässä suhteessa. Godric ei voinut ymmärtää kuinka kämppikset pystyivät olemaan noin tulehtuneissa väleissä. Mutta eipä hän tiennyt asian kaikkia puoliakaan, joten hänellä ei ollut varaa sanoa mitään. Olihan hän itsekkin välillä Stanin kanssa kovissakin riidoissa, heidän poikkeavien maailmankatsomuksiensa takia.

Puhuteltuaan Neeraa (Godric ei välittänyt Neeran musiikin kuuntelusta) ja koputettuaan Tatun huoneen oveen, ovi avautuikin hiljaa. Godric näki Tatun surulliset kasvot ja punaiset silmät. Ilmeisesti tämä Filip oli arempi aihe Tatulle. Seuraava Tatun lause sai Godricin taas hämmästymään, missään nimessä hänellä ei ollut aikomustakaan tappaa Tatua, kuten hän ei tappanut kujalla olleita miehikään. Godricin mielestä kuolema oli liian kova rangaistus sellaisesta mihin toinen ei ollut syyllistynyt enää moneen vuoteen, jos Tatun sanomiset pitivät paikkaansa.

Godric laittoi hellästi kätensä Tatun olalle, "En minä sinua aio tappaa. En ajattele enää kuin normaalivampyyri, enkä välitä menneisyytesi virheistä jos olet kerta niistä jo päässyt eroon. En ole itsekkään pyhä olento ja olen varmasti 2000 vuoteni aikana syyllistynyt paljon pahempiin rikoksiin. Silti kukaan ei ole minua vielä tuominnut, vaikka moni on yrittänyt." Hän sanoi ystävällisesti, ehkä jopa säälien nuorta ystäväänsä.
"Haluaisitko kertoa minulle tästä Filipistä? Olen hyvä kuuntelija" Hän sanoi vielä hieman reippaammin, laskien samalla kätensä pois naisen olilta.

Hyvään muistiinsa hän pisti Milanon vanhan nimen muistiinsa tai se mitä se oli silloin. Se oli tärkeää muistia. Ei sitä koskaan voinut tietää milloin nimi voi tulla uudestaan esille. Niin monia kysymyksia ja ennen kaikkea mistä hän eniten kiehtoo, jos sattumoisiltaan Godric on elännyt sielä.
Tatu oli hämmentynyt, että Godric ei tappaisi häntä. Hän oli siitä niin varma, että se tapahtui. Todella selkeästi hän oli sanonnut, että hän oli käyttänyt v-huumetta. Hän sinäänsä se olisi hänen rangastus. Se oli taas totaallisesti vanhinko, kun oma menneisyys ajoi hänet siihen.

Tatun loisti kyynelien seassa, kun sai kuulla, että Godric oli hyvä kuuntelia. Se oli niin ihana kuulla juuri nyt. Saman aikaisesti vampyyri käsi olalla sai pientä rauhallisuutta hänen hengitykseen. Se oli pieni ihmetys Tatulle, kun oli ajatelli, että kysymällä saattaisi kysyä lupaa. Automaatisesti hän pisti oman kädensä Godricin käden päälle. Hiljaisuus keskellä Tatu keräsi voimia aloittaakseen.
" Kiitos, jos jaksat kuunnella. "
" Elämäni muuttui kokonaan, kun sai tietää ympärilläni oleva maailma olikin teatteriaa. Se koski minuun suuresti ja se oli virhe, että lähdin pois....kasvattajaltani. Huonossa jamassa minä ajaudun väärälle polulle. Hirveän paljon en tiennyt vampyyreistä silloin, koska....kasvattajatni eivät kertoneet. Uusien eli pahat ystävätni ajoivat minut V-huumeeseen. Auluksi se oli rauhoittavaa, mutta ajan mittaa se pahansi minua, mutta olin jäänyt koukkuun. Jollain ihmeen kaupalla Filip löysi minut köyhien joukosta. Hän oli ensimmäinen vampyyrin jonka minä tutustuin. Hän sai minut irti ja olen siitä todella iloinen ja erittäin kiitollinen hänelle. Hänen mukanaan minä tulin tänne, mutta en tähän kylään. Kaikki alkoi tuntui hyvältä, että kaikki meni hyvin. Hän opetti minnulle pientä puolusta vampyyreitä vastaan. Jossakin tehtävässä erosimme, mutta sain kirjeellä tietää, että hän tulee kotiin. Viikko myöhemmin Filip tuli Neera mukana. En muuta tiedä, kuin Filip oli Neera luojansa jollakin tapaa. Kuukausia myöhemmin joudumme tehtävän ajaksi eroon ja siitä lähtien en ole kuullut Filipistä yhtään mitään. Asuin Neeran kanssa hetken samassa talossa ennen, kuin tuli häätö. Häätö ajoi meidät tänne. " Tatu sanoi ja yrittäen pyyhkiä kyyneliäänsä.
" Hänen kanssa on niin rakkaa. En tiedä teidän sääntöjä ja se on kuulema oma ei niinkä muiden huoli. Hän käyttäytyy, kuin pieni kakara. Ennen kaikkea miksi Filip jätti minun hoiviini, kun ole vampyyri? Minne itse oikein hävisi? Luotin häneen nähtävästi liikaa. Kai olen jäänyt hänen kanssaa, koska tunnen itseni velolliseksi mitä Filip oli tehnyt minua kohtaan. " Tatu sanoi voimattomana, mutta hän jaksoi itkeä sanomansa jälkeen.
Raskas paine oli päässyt pois hänen mikä painoi hänen mieltäänsä. Raskas ja tusta taakkaus oli puoliksi purettu.

Godric nyökkäsi rohkaisevasti Tatulle tämän kiitettyä, jos Godric jaksaisi kuunnella häntä. Godric kuunteli Tatun tarinaa suurella mielenkiinnolla, kuitenkaan keskeyttämättä. Hän kuvitelli mielessään mitä kaikkea kauheaa nuoren naisen elämään mahtui. Godric myös ymmärsi nyt Tatun suhdetta Neeraan, hän oli vastuussa tästä, tai ainakin koki olevansa. Se ei voinut olla helppoa. Godric sääli edessään seisovaa tyttöä, tämän lopetettua tarinansa. Pitkän tovin Godric seisoi hiljaa tuijottaen Tatun kasvoihin ja odotti että tämä rauhoittuisi. Hän oli myös kiitollinen Tatun myönteisestä asenteesta siinä mielessä, että tämä uskaltautui purkautumaan lähes tuntemattomalle vampyyrille. Ehkei Tatulla ollut muita, kenelle puhua. Se ajatus sai Godricin surulliseksi tytön puolesta.

Godric rikkoi lopulta pitkän hiljaisuuden. "Kuulostaa siltä että sinut on sotkettu vampyyrien ongelmiin tahtomattasi. Olen pahoillani mitä muut kaltaiseni ovat sinulle tehneet" Hän sanoi pitäen äänensä rauhallisena. Kaikkien vanhempien vampyyrien tulisi tietää, ettei itse luotuja vampyyreja saisi jättää yksin, ainakaan ensimmäisinä vuosina. Vaan näille tulisi opettaa vampyyrien säännöt. Godric oli elämänsä aikana kohdannut monta vampyyria, jotka eivät tienneet mitään säännöistä tai laista.

"Sheriffinä minun tehtäväni on huolehtia että sääntöjä noudatetaan, valitettavasti Neera ei ole tietoinen näistä säännöistä ja on niin sanotusti, 'kokematon' vampyyri. Minun tai tämän alueen sheriffin kuuluu opettaa hänelle säännöt, kun hänen luojansa ei ole sitä tehnyt" Godric sanoi oikeudenmukaisesti. Oli todellista epäonnea että Tatu joutui kärsimään nuoren vampyyrin oikutteluista. Toisaalta Godric ei pystynyt ymmärtämään tämän 'Filipin' käytöstä, ellei tämäkin sitten ollut nuori tehdessään Neeran. Sellaiset vampyyrit olivat yleensä todella vaarallisia ja oikukkaita. Godric huokaisi syvään. Musiikki olohuoneesta oli loppunut jo vähän aikaa sitten ja ilmeisesti Neera salakuunteli heitä.

Sydämestä kyllyydestä hän itki painonsa pois, vaikka tuntui siltä, että paino lasti ei helpottuisi mitenkään. Puhuminen oli auttanut kovasti, mutta hän ei sinäänsä halunnut Godric kertoisi eteen päin ja alettaisin säälimään. Raskainta oli se, että hänen luonteelle ei ollut valmis ottamaan lapsia hoitoonsa. Nyt hänen täytyisi tehdä mitä muut hänen ikäiset oikeasti tekivät.
" Et sinä pysty siihen mitään. Ei ole sinun vikasi, että olen tässä jamassa. Minun ikäisenä täytyy olla vampyyrille äiti. Olisi toivottua, että et kertoisi kenellekkään. " Tatu sanoi ja toivoi.
Itkettyään tarpeeksi tai oikeasti kyyneliä ei tullut enään. Pienesti hoiperoisesti hän nousi istumaan ja piti kädensä paikoillaansa.

" Pahinta on siinä, kun itse en ole vampyyri niin minä en voi opettaa mitä vampyyrien luojien täytyisi tehdä. " Tatu sanoi.
Kuitenkaan hän ei halunnut, että Neera vietäisiin hänen luotaansa pois. Myöskään ei halunnut, että nyt Godric tunsi velvotteita sanomastaansa. Hitaasti tajutessaan, että musiikki oli lakannut. Sai pieni näpähdyksen ajatukseen.
" Voi ei. " Hän sanoi väsyneenä äänenä.
Hän oli niin kömpelö itkemisestä, että kaatui lattialle yrittäessä päästää pois sängystä. Jollakin keinoilla päästyään huoneesta yleishuoneisiin. tatu huuteli automaattisesti Neeraa. Painajainen ilta tästä tuli uudemman kerran. Miten ihana ruoan tuksu tulikaan keittiöstä.
" Parasta ottaa ruoka pois uunista, kun en pidä mustuneista ruoasta. Tässä mennee koko yö. Olen pahoillani. " Tatu sanoi väsyneenä.
Tämä ilta oli viennyt voimia syvällisesti. Vastausta ei kuullut ja Tatu tiesi miksi.
" Saanko pyyntää palvelusta? Auttaisit etsimään Neeraa. Hän on etsimässä tuoretta verta ja se meinaa sitä, että hänellä on tylsää. Vaikeata on pakottaa toista juoda pulloverta. " Tatu sanoi ja ameli väsyneillä silmilläänsä.

Godric nyökkäsi hitaasti Tatun toivottua ettei Godric kertoisi neitosen tilasta kenellekkään. Hän ei kuitenkaan voinut jättää tyttöä, tarjoamatta apuansa ensin. "En tietenkään kerro." Hän sanoi pitäen kättään edelleen Tatun olalla. Näytti siltä ettei Tatun kyynelkanavat olivat tyhjät.
Tatun kerrottua mikä oli pahinta; Godric katsoi tyttöä ymmärtäväisenä. Ei tietenkään keneltäkään, joka ei ollut vampyyri itse, voinut olettaa että tiesi kuinka vampyyrien luojan tulisi menetellä. Juuri tälläiset tilanteet olivat niitä, joihin alunperin oli kaivattu sheriffejä. Ja tälläiset tilanteet eivät saisi enää ilmetä, nyt kun vampyyritkin olivat tehneet olemassa olonsa ihmisille selväksi.
Tatukin näytti kuulleen että musiikki oli lakannut. Tyttö yritti nousta sängyltä, mutta oli ilmeisesti liian rasittunut kaikesta itkemisestä että kaatui maahan. Tai melkein maahan, Godric sai napattua tytön selästä kiinni, ennen kuin tämä koulautti itseään lattiaan. "Varovaisesti, et ole henkisesti vielä toipunut itkemisestä ja se vaikuttaa automaattisesti kehoosi" Godric sanoi analyyttisesti. Ja päästi Tatun siinä samassa irti, lähtien Tatun perään yleistiloihin. Tatu alkoi huudella Neeraa ja pyysi että Godric ottaisi ruuan pois uunista. Godric meni uskomattomalla nopeudella keittiöön ja palasi uunivuoka kädessään. "Tein sinulle lihapataa, ajattelin että se pitäisi parhaiten ihmissuden nälkää. EIkä minua haittaa vaikka tässä menisi koko yö, lupasinhan olla täällä seuravaan päivän". Hän sanoi hiljaisesti, kuitenkin hymyillen ja asetti vuuan pöydälle.
Tatun pyytäessä palvelusta, oli Godricin suostuttava paitsi siksi että se velvoitti häntä sheriffinä (vaikkei tämä alue hänelle kuulunutkaan) mutta myös siksi ettei voinut jättää tyttöä pulaan.
"Totta kai autan. Kehoitan sinua syömään ensin, ennen kuin lähdemme Neeran perään. Saat voimiasi takaisin ja se saa sinut paremalle tuulelle." Godric sanoi, muistellen samalla kuinka vaikea, esimerkiksi Stan oli saada juomaan pulloverta. Samalla hän kuitenkin pelkäsi että tämä ilta päättyisi ainakin yhteen kuolemaan. Kenties Neera oli jo ensimmäisen uhrinsa kimpussa.

Pieni helpotus tuli, kun sai kuulla, että Godric ei kertoisi eteen päin. Jossain vaiheessa hän voisi vastapalveluksi kuunnella hänen murheensa, jos vampyyreillä oli murheita. Tatu kyllä tiesi, että sängystä nouseminen oli lian nopea tempoista. Hän oli huolissaan niin suuresti Neerasta. Lyhyessä ajassa Tatu oli kiintynyt jonkun verran Neeraan, vaikka hän ei pidä siitä näin nuorena hänen täytyisi olla äiti hahmo.
Pelko suurentui, kuinka monta kertaa hän oli sanonnut Neeralle pullotettua verta juodaan. Joka kerta, kun Neera karkasi tunsi Tatu itsensä petänyt itsensä hoidon suhteen. Se mukava kuulla, että Godric auttaisi häntä. Siitä hän ei pitänyt laisinkaan, että hänen täytyisi syödä ekana.
" Hän voi olla hyvinkin vaarassa nyt. Sinä sanot, että minun pitäisi syödä tässä tilanteessa. " Tatu sanoi.
Hän voi syödä myöhemmin ruokansa lämmittää mikrossa. Silloin ruoaka ei ole enään täydellinen, kun lämmitettään uuestaan. Godricin katse oli ja sanat jäivät vaivamaan. Oliko hän niin huonossa kunnossa, että hänen täytyisi syödä, mutta hän tunsi itsensä hyvin energisesti. Hän tunsi oman vartalon todella hyvin. Pienesti siihen kolotti. Lisäämällä kasvoihin närkästystä hän peitti loukkaantuneen olemuksensa. Yksi lause oli loukannut aika syvällisesti hänen mieltäänsä. Savut puuskutteli ja antautui vampyyrin katseelle mikä vei hänet keittiöön.
" Olen pahoillani, mutta en voi syödä sitä nautollisen tapaan. " Tatu sanoi.
Ensimmäinen palan hän söi nauttien, mutta siitä eteen päin nopealla temmmolla. Leuat murskasivat kunnolla pieneksi palasiksi. Liha oli kylläkin ihanaa ja miten purjokin sopi siihen. Alle kolmessa minuutissa Tatu oli syönnyt ruoan loppuun.
" Olit oikeassa, mutta nyt lähdetään. " Tatu sanoi.
Hän otti Godricista kädestä kiini ja alkoi raahata perässäänsä. Astiat saivat odottaa myöhempää.
" En ymmärrä miksi hurmaa naisihmisiä näin hyvällä ruoan laitolla. Saat huomennakin tehdä melkein samanlainen. Jos olisi mahdollista saada reseptin, kun muistaa niin kovasti oman maan ruokaa? "

Sepitykset saisivat jäädä nyt, kun ilmasta etsi hajuja missä Neera olisi. Hajut toivat yhteen taloon missä oli muita epämielyttäviä hajuja. Samassa hän ei pitänyt kädestä kiinni vampyyrin kanssa, koska tiesi olento ei voinut mennä talon sisään ilman lupaa. Tatu haistoi omistajan sisäpuolella. Pää ovesta Tatu ei kuitenkaan mennyt vaan kellarin kautta. Hietoillulla taidollaansa hän avasi lukon äänettömästi, jopa vampyyri ei kuulunut. Varovasti hän meni sisään ja katseli ympärilleen. Pian hän näki kaksi ihmistä kellareiden takana. Eleelläänsä hän pyysi, että kaksi ihmistä eivät huutaisi. Mitä ympärillä tapahtui sai Tatun enemmän viha päälle, koska paikka tuntui jollakin tavalla pesältä hyödyntäen näitä kahta ihmistä. Nyt totaalisesti Tatua pelotti oliko Neera liittynyt vampyyri pesään. Ketkä olivat sisällä hän oli ali kynnessä, jos joutuisi taistoon. Miten hän tietäisi luottaa Godric, jos hän pääsisi sisään taloon. Piti kokeilla vasta silloin sai tietää vastauksen peläten oliko se hyvä vai huono. Tatu päästi vangit ja auttoi niitä ulos, mutta itse meni etsimään Neeraa syvemmälle taloon. Neera huomasi Tatun hiipivän häntä kohti. Naiset olivat iloissaan nähdessään toisensa. Neera pyyteli anteeksi, koska sohvan takana haisi kuolleita ihmisiä. Ne ihmiset olivat talon omistajan sukulaisia. Pian heidän takaa hyökkäsisi voimakkaampi vampyyri, kuin Neera. Tatu lensi toiseen seinään ja lösähti alas. Kylmät jään sininen silmät lukkiintuivat vampyyriin. Samassa hän sylkäisi verta suustaansa.
" Ah Neera toi ihanan neitsyinen nainen ruaksi meille. " vampyyri mies sanoi ja liposi kiellellään ylä huulta.
Tatu ei pittanut laisinkaan vaan samassa juoksi salan nopeasti vampyyrin päälle. Ääniä alkoi kuullua ja sai arvata kuka lensi seinään. Toisen vampyyrin kaveriksi tuli pari muita viereisistä taloista. taistelun keskellä tatu ehti rikkoa ketjut missä Neera oli.
" Mene kotiisi! " Tatu huudahti, koska Neera ei ollut niin vahva näitä vampyyreitä vastaan.
Siniset silmät olivat kylmät ja loihti kylmyyttä. Naisen kynnet kasvoivat ja samoin hampaansa. Vampyyrit sekunninmurto osaksi jäivät ihmettelee naista.
" Ette ole nähtävästi nähnyt vihaistunutta ihmissutta. " Tatu sanoi ja pelottomana lähti hyökkää niin, että itse pääisi lähtemään pois talosta omaan talossa missä olisi turvassa.

Godric ymmärsi kyllä Tatun vastustelun, kun Godric oli kehoittanut häntä syömään ennen kuin lähtisi Tatu Neeran perään. Hän olisi varmaa itsekkin toiminut nuorena juuri samalla tavalla, ja lähtenyt samantien. Tatu kuitenkin toimi viisasti ja alkoi syödä, vaikkei sitten kerennytkään nauttia ruuasta. Se ei oikeastaan juuri sillä hetkellä ollut Godricin murheista suurin.
Tatu söi todella nopeasti ja oli valmis lähtemään. Godric nyökkäsi ja tunsi kun Tatu tarttui häntä jo kädestä, kehuen samalla Godricin ruuanlaittotaitoa. Godric pystyi hymyilemään tässäkin tilanteessa, "Taidan olla liian vanha viettelemään naisia millään ominaisuuksistani" Godric vastasi nokkelasti. "Voin tehdä huomennakin ruokaa ennen kuin joudun lähtemään, jätän silloin sinulle monta reseptiä" Godric vastasi myös Tatun ehdotuksiin, yrittäen pitää äänensä arkisena, helpottaakseen osaltaan Tatun oloa. Epäilemättä toisen pinnan alla kuohui nyt ja kovasti.

Godric seurasi samaa hajujälkeä kuin Tatu, ja he saapuivat talolle, mikä tiesi sitä, että Godricin osalta matka tyssäsi siihen. Ellei joku talossa asuva kutsuisi häntä sisään. Hän tunsi Tatun irrottavan otteensa ja lähtevän hiippailemaan taloa kohti, "Ole varovainen siellä." Godric sanoi huolestuneena. Hänen ei auttanut kuin odottaa.
Laskettuaan mielessään noin seitsemäänkymmeneen sisältä alkoi kuulua mekkalaa ja Godric arveli sisällä olevan enemmänkin vampyyreja kuin vain Neera. Hän tuli kärsimättömäksi ja juoksi nopeasti lähemmäksi taloa. Godric näki Neeran juoksevan ulos kellarista säikähtäneen näköisenä. Tatu oli yhä sisällä.
"Neera mitä siellä tapahttuu?" Godric kysyi nopeasti ottaen nuoremman vampyyrin helposti kiinni. Neera mutisi jostain taistelusta ja Godric tutkaili tytön kasvoja, kiinnittäen nopeasti katseensa tytön silmiin. "Mene kotiisi, ja pysy huoneessasi kunnes minä tai Tatu vapautamme sinut" Hän sanoi käyttäen vampyyrien tenhovoimaa. Neera nyökkäsi ja lähti rivakasti kohti omaa kotiaan.

Godric odotti edelleen pihalla, kunnes näki Tatun, joka oli nyt osittain ihmissusi, perässään vampyyreja. Godric nousi seisomaan täyteen mittaansa, eikä varmasti näyttänyt kovin uhkaavalta vieraille vampyyreille, koska hän oli niin pienikokoinen ja teinipojan näköinen. Varsinkaan kun vieressä oli ihmisusi. Vampyyrit nauroivat lähinnä Godricille, yksi hyökkäsi hänen kimppunsa. Seuraavaksi vieras vampyyri makasi maassa hengettömänä, Godricin edelleen seisoessa samalla paikalla. "Tatu voi olla parempi että minä viimeistelen kaltaiseni. Neera vaikutti olevan järkyttynyt, lähetin hänet takaisin. Parempi että menet hänen luokseen." Godric sanoi ystävälliseen sävyynsä.

Tatu naurahti pienesti Godricin sanoan pienesti vastaan naisten viehettelystä.
" Nähtävästi tuokaa ei aika ole opettanut sinua miten hurmataan naisen. " Tatu sanoi.
Mitä Godric ehdotti kuulosti aika mukavalta.
" Sopiihan mainiosti, mutta yleensä pää ruon jälkeen tulee myös jälkiruokin. " Tatu sanoi.
Neera oli hyvin shokissa ja ennen kaikkea peloissaan siitä mitä oli aiheuttanut jälleen Tatulle. Ilolla mielellä meni omaan kotiinsa mitä Tatu oli oikein sanonnutkin, vaikka matkan välissä kertoi Godricille. Mitkä Tatu oli pelastanut kellarista olivat antaneet luvan Godricin tulla sisään luottaen mitä nainen oli sanonnut heille.

Talo oli mullin mallin sisätiloista. Vaikka naisen päällä paljon vampyyreitä niin hän osaisi karsia ne yltäänsä. Hänen puraisunsa olivat voimakkattai ja nopeita samoin raapaisut. Yhden edes saatuaan kurkuunsa Tatu minkäälaista armotta katkaisi niskat lopuksi ja silposi selkärangan. Hänen päälleensä tupsahti vampyyri ja heitti hänet toiseen seinään. Siinä samassa nainen oli kadonnut vaan seisoi musta tiikerin tai jopa isompi susi. Hampaat auki syöden vampyyrit suuhunsa. Uudelleen hyökätessä teini-ikäinen vampyyri pääsi väliin. Mitä se sanoi häntä kohti oli aika loukkaavaa ja murisikin. Tällä kertaa susi antoi vampyyriin tehdä mitä halusi tehdä muille vampyyreile. Siniset silmät katsoivat yösilmän alta siinä, että heidän välinen asia ei ollut siinä.
Musta susi ei kuitenkaan mennyt ulos vaan meni nuuhkien toisiin huoneisiin. Pian hän löysikin mitä talon omistajat olivat pyytäneet häneltä. Varovasti hän asteli ja alkoi nuolla kahden pienen ihmisen kasvoja herätekseen. Samalla Tatu toivoi, että vampyyrit eivät olisi tehnyt heistä vampyyreistä. Hänkin saattoi olla myös paha näky lapsille, koska oli suuri kokoinen susi. Vastat kotona Tatu vaihtaisi itsensä ihmiseksi. Susi tunsi, kuin huupielet olivat vampyyri verestä ja oma haava oli todella maukas veri houkutteleva. Sitä tatu ei tiennyt, että pitikö vampyyrit ihmissusien verestä. Pian suden mieliksi helpotti, vakka lapsukaiset olivat kauhuissaan. Musta susi oli istahtanut pakoilleen ja katsoi hellästi sinisillä silmillä.

Kun hän oli saanut lapsien luottamuksen eleillään hän pyysi, että kummatkin tulisivat selkäänsä. Varovasti he nousivat Tatun selkään mikä oli osittain veressä. Narttu kestäisi sen. Varovasti ja kaukaan vampyyrien kiertäen Tatu vei lapsukaiset oven suulle missä hänen vanhemmat oli. Se talo oli pari kortelia etelään. Päästyään hän jäi pienesti syrjään katsomaan, että perhe saivat toisensa. Se oli ihanaa nähdä, kuinka perhe oli taas koossa. Mikä oli hänen perheensä eihän hänellä ollut kunnollista sellaista. Neera oli hänen perheensä. Raskaasti musta susi liikkui varjoissa ettei häntä huomattaisiin. Pää alhaana ja katse kaukaisessa maailmassa. Hieman toista reittiä hän päätti tulla kotiin ettei häntä vai jäljitetä niin helposti.
Vaivain loisesti hän tuli kotiin ja otti kengänsä pois jaloista. Samalan nopeasti Neera halasi Tatua. Tatu valitti hieman kivusta ulisten. Neera päästi ystävänsä peseytymään.
" Hyvä, että olet elossa. En tiedä mitä tekisin ilman sinua. " Neera sanoi hiljaa.
Ne koskivat Tatua. Askeleet menivät suoraan pesuhuoneeseen. Ovi lukkiintui sen merkiksi, että susi oli ihminen nyt. Ennen pitkää vesi hana alkoi valuuttaa vettä. Peilistä hän katsoi selkäänsä. Pestyään itseensä hän pyyhe ympärilläänsä hän asteli huoneeseensa.

Godric pystyi vain toivomaan että Tatu selvityi päällään olevista vampyyreista. Nyt Godricilla oli kuitenkin lupa astua taloon sisälle. Hän liikkui nopeampaa kuin ajatus kun hän siirtyi varsin sotkuiselta näyttävään taloon. Tatun murinasta päätellen, tämä ei ollut tykännyt Godricin kehoituksesta lähteä Neeran luokse. Godric seisoi nyt vampyyrien edessä ja Tatu meni toisiin huoneisiin, ilmeisesti havaiten myös sykkivät sydämmet toisesta huoneesta.
vampyyrit epäröivät hyökätä Godricin kimppuun, "Te olette rikkoneet lähes kaikkia vampyyrien lakeja. Olette myös yrittäneet pilata varsin puhdassydämmisen vastasyntyneen vampyyrin vain sen takia että saisitte itse ravintoa. Ei ihme että ihmiset vihaavat kaltaisiamme." Hän sanoi, saaden lähinnä naurua ja pilkkaa vastaukseksi. Yksi vampyyreista, joka näytti selvästi porukan johtajalta komensi muita tappamaan Godricin ja sen jälkeen hyökätä ihmissuden kimppuun.
Tälläiset taistelut olivat Godricin mielestä aivan mielettömiä. Kaksi vampyyria pääsi hengestään alle puolessa sekunnissa. Godric ei kuitenkaan taaskaan ollut liikkunutkaan paikaltaan, tai ainakin siltä se muiden vampyyrien silmissä näytti.
Muut vampyyrit perääntyivät automaattisesti. Godric ei ollut aluksi näyttänyt ollenkaan uhkaavalta, nyt he eivät olleet enää niin varmoja. Godric puhui rauhallisesti "En haluaisi vuodattaa enempää verta, jos lupaatte minulle että ilma-annatte toimenne alueen sherifille ja lähdette sen jälkeen Tuomarille. Silloin minun ei tarvitse päättää elämäänne nyt" Hän piti katseensa tyynenä ja keskittyneenä muiden vampyyrien reagtiohin.

Meni pitkä tovi ennen kuin mitään tapahtui, pesän johtaja ei selvästikkään ollut halukas suostumaan Godricin ehtoihin, muttei toisaalta halunnut kuollakkaan. Porukan jäljellä olevat kolme vampyyria näyttivät olevan ehtojen kannalla. He kumarsivatkin Godricille ja lähtivät siinä silmänräpäyksessä. Johtaja jäi kuitenkin vielä, ja teki elämänsä virheen. Hän hyökkäsi Godricia kohti, jolloin Godric nappasi tämän kaulasta kiinni ja heitti maahan. "Olet selvästi vanha vampyyri. Sinulla on ollut aikaa jopa pitää omaa pesää täällä. Olisit voinut sivistää itseäsi ja opetalla elämään ihmisten kanssa heidän tasa-arvoisena jäsenenä. Sen sijaan olet kohdellut ihmisiä ja vampyyreja samalla, kuin roskaa. " Godric sanoi tyynesti kiristäen otettaan miehen kaulasta.
"Voisin tappaa sinut siihen, mutten usko että omatuntoni olisi myöhemmin puhdas. Päästän sinut menemään, samoilla ehdoilla, mutta varoitan: Jos saan pienintäkään vihiä että olet taas rikkonut lakeja, tiedät mitä odottaa" Godric sanoi ja samassa kun hän päästi miehen kaulasta irti tämä nousi ylös ja lähti juoksuun, fangstasiaa kohti.

Godric nousi hitaasti ylös. Ehkä hänen olisi syytä mennä takaisin Tatun luokse, aamukin alkoi valjeta. Hän lähti nopeaan juoksuunsa ja oli alta aikayksikön perillä. Godric koputti oveen ja yllättyi hieman kun oven avasikin Neera. "Minun lienee parasta kertoa sinulle hieman vampyyrien säännöistä. Mutta en tänä yönä enää... Oletko kunnossa?" Godric kysyi ystävällisesti. Kenties Neerasta saisi kunnon vampyyrin hyvällä kasvatuksella, "Ja onko Tatu jo palannut, haluasin puhua hänen kanssaan ennen kuin aurinko nousee" Godric jatkoi rauhallisesti.

Tatu huuteli Neeraa.
" Olen aijemminkin sinua hoitanut haavoista. " Neera vastasi ennen, kuin meni ovelle.
Oven suussa hän pyysi vampyyrin sisään ja olihan Godricilla lupa tullakiin sisään. Kädessään hänellä oli pieni apu paketti. Hän oli hämmentynyt mitä Godric puhui hänelle.
" Ennen kaikkea kiitos. Säännöt? Minulle ei ole kerrottu säännöistä, vaikka Tatu on sanonnut minulle, että vampyyreillä oli jonkinlaiset säännöt. Olen pahoillani ensikohtaamisesta. " Hän puhui oman asiansa.
Kuullessaan uudestaan hänen nimensä Neera heräsi. Oven hän pisti lukkoon ja alkoi astella eteen päin. Pieni harmi oli naisen kasvoilla
" Aurinko tulee enkä ehdi siivota lattiaa. Tatu kuitenkin tekee sen, kun me nukumme. " Hän sanoi ja kääntyi pika pikaa.
" Mää sanon hänelle, että sinulla on asiaa. Hän tulee vieras huoneeseen, kun hän on valmis. Nyt minun on pakko mennä ompelemaan hänet. " Neera sanoi.
Käsillään hän osoitti missä oli se vieras huone. Vieras huone oli Tatun huonetta vastapuolella. Lattiasta Neera oli huolissaan, koska siinä oli Tatun verta mikä meni kylppäriin ja pieninä pisaroina omaan huoneeseen.
" Huoneessa yöpukukin. Äläkä huoli siitä, kun Tatu auringon mukana huoneeseen. Huoneeseen ei pääse mikään säteet. " Neera sanoi ennen, kuin sulki oven perässäänsä.

" Mikä kesti? " Tatu kysyi.
" Sori, Godric kysyi sinua. Nähtävästi hänellä on hyvin tärkeää asiaa sinulle, kun haluisi puhua ennne, kuin aurinko nousee. " Neera sanoi ja astui naisen viereen.
Pienesti se alkoi huolittaa Tatun mieltä. Vapaasti toinen saisi lähteä, jos tahtoi. Eihän sinäänsä uskonut Godric pitäisi lupausta, kuin Filipkin katosi. Ennen kaikkea häntä häiritsi se, että miksi pitäisi puhua ennen auringon nousua. Oliko siitä, että lapsukaiset voisi muuttua vampyyriksi. Hän katsoi huollisesti, että heistä oli imetty verta, mutta ei muutettu. Vai siitä, kuinka hän ehtinyt tappaa yhden vampyyreistä.
" Eikö hän sanonnut tarkemmin? " Tatu kysyi.
" Minulle se sanoi, että joku vampyyri opettaisi minulle vampyyrinä olemisena. " Neera sanoi.
" No sitten sinun täytyy ommella minut nopeammin. " Tatu sanoi.
Hän oli jo ottanuut tyynyn kasvojen eteen.
" Hyvä on. " Neera sanoi ennen, kuin hän alkoi ommella.

Kivut olivat todella kova. Kivusta Tatu huusi ja kyneleet alkoivat taas valua hänen silmistään. Noin puolisen tuntia kuullui Tatun huoneesta kivun huutoa laimeana onneksi tyynyn avulla.
" Nyt sinä menet nukkumaan ja muista ottaa yö evääsi. " Tatu sanoi ja Neera nyökkäsi ilman vastarintaa.
Neera poistui huoneesta. Hän toivotteli hyviä unia vanhemmalle vampyyrille ja keittiöstä hän otti pullotettua verta ennen, kuin sulkeentui omaan huoneeseen.
Tatu huokaisi helpotuksesta, mutta koko selkänsä oli hyvin arka. Ruskean ruudullisen yöpuvun hän pisti ylleensä. Ruskea raidalliset villasukat jalkaan. Verisen pyyhkeet ja välineet hän otti mukaansa. Aurinko ei ollut vielä ehtinyt nousta, mutta kohta se oli esillä. Tatu asteli Vieras huoneeseen missä oli vanhaa islantia maailma, vaikka olihan sieläkin kaksi seinää kirjoja.
" No mikä oli niin tärkeätä ennne, kuin aurinko nousee ylös? Nähtävästi sinua ei saa päivällä häiritä, vaikka huone on täysin pimeä, jos lappua ei pistä päälle. Sori. Jos ei haittaa minä lan tässä myös siivota ennen, kuin veri tahrat jäävät paikoilleen. " Tatu sanoi.
Hän kääntyi ja asteli pesu huoneeseen laittoi verisen pyyhkeen likoamaan. Neulan ja langat ja muut omille paikoille. Sieltä hän otti sangon siihen kuumaa vettä ja uuden rätin. Eteisestä hän alkoi pestä veri tahroja. Hiukset eivät tulleet tielle, kun oli ranskalaisella letillä.
" Älä huoli pesen astiatkin, kun nutkut. " Tatu sanoi.
Vaikka toisinaan koko tämän vampyyrien nukkumisen ajan hän olisi hallunnut ihan muuta illasta. Eihän menneisyyttä voinut vaihtaa.

Neeran asenteessa tapahtunut muutos oli heti nähtävissä. Se ilahdutti Godricia, vaikka hän ei pitänytkään siitä että monen oli kuoltava tänään. Godric nyökkäsi merkiksi että hyväksyi Neeran anteeksipyynnön. Godric astui sisälle ottaen jalkineensa taas pois. Neera puhui lattian siivouksesta ja lähti sen jälkeen ilmeisesti kylpyhuoneeseen ompelemaan Tatua. Godric astui sisään vierashuoneeseen ja sulki oven perässään. Huone oli todella pimeä, eikä yksikään valonsäde päässyt huoneeseen, aivan kuten Neera oli todennutkin.

Hän asettui keskelle huonetta polvilleen ja sulki silmänsä. Hän alkoi rukoilla tänään hänen kädestään kuolleiden puolesta ja pyysi Jumalalta anteeksiantoa synneistään. Kuten hän teki nykyään lähes kokoajan. Pienet verikyyneleet alkoivat valua hänen silmistään. Tätä kesti pitkään, eikä kukaan tullut häiritsemään häntä. Hän kyllä kuuli keskustelua kylpyhuoneesta mutta sulki ajatuksensa niin ettei salakuunnellut sitä keskustelua. Se ei ollut hänen korvilleen.
Pitkän tovin kuluttua hän kuuli Neeran toivottavan hänelle hyvää yötä. Godric ei vastannut mitään, mutta arveli että Neera tietäisi että Godric toivotti hänelle samaa. Vaikkei sitä välttämättä ääneen sanonutkaan.
Godric oli edelleen polvillansa maassa ja veriset kyyneleet poskillaan, kun hän kuuli oven avautuvan ja Tatun ehkä vihaiseltakin vaikuttavan äänen. Godric kääntyi katsomaan oven suuntaan. Hän ajatteli ensin vastata Tatun puhumiseen päivänvalosta, ennen kuin aloittaisi oman asiansa. "Mutta mekin tarvitsemme unta, heikkenemme suuresti jos emme nuku." Hän sanoi selittäen. Ja huokaisi sen jälkeen syvään.
"Olen pahoillani, miten ilta kääntyi verilöylyksi ja että näit minut sellaisena. Toivottavasti pelastamasi lapset voivat hyvin" Hän sanoi ja nousi ylös, pyyhkäisten myös valkoiseen hihaansa veritahrat kasvoiltaan. Ilmeisesti Tatu halusi siivota nopeasti, joten Godric aikoi sanoa asiansa nopeasti.

"Asiani koskee Neeraa ja hänen kasvatustaan. Minusta tuntuu että minun on henkilökohtaisesti jäätävä opettamaan häntä ja kertomaan maailmamme säännöistä. Pyytäisin sinulta lupaa tähän, sillä käsittääkseni olet hänen huoltajansa tai miksi sitten sitä voikaan kutsua." Hän aloitti asiansa. Nyt hän seisoi aika lähellä Tatua, "Se tarkoittaisi että joutuisin asumaan teillä. Sillä yleensä vampyyrin luoja, pitää luotunsa todella lähellä. Vaikken olekkaan Neeran luoja, olisi minun hänen opettajanaan samat velvollisuudet. Se helpottaisi myös sinun elämääsi, kun sinun ei tarvitsisi kokoajan pelätä Neeran puolesta." Hän jatkoi ystävällisesti. Siitä oli aikaa kun hän oli opettanut yhtäkään vampyyria, itse asissa noin tuhat vuotta. "Sinun ei tarvitse vastata heti, vasta illalla jos haluat miettimisaikaa." Hän sanoi vielä.

Tatu oli hieman yllättynyt, että vampyyrit todella tarvitsisivat unta.
" Luulin, että nuoret tarvitsevat enemmän unta, kuin vanhemmat. No sitten haen kirjanan ennen menet nukkumaa sieltä. " Tatu sanoi.
Hän ei kuitenkaan huommannut, että Godric oli itkennyt, koska ei katsonnut häntä.
" Voivat joten kuten. Traumoja varmaakin jää kaikille. Onneksi he eivät juoneet heidät täysin kuolleeksi. " Tatu sanoi ja siitä hän oli täysin varma heidän elämänsä oli muuttunut kokonaan.

Todella tarkaan hän hinkasi, vaikka käden vedot olivat todella hutaisat. Se oli merkki, että nainen oli väsynyt.
" Nähtävästi en saa jälki ruokaa. " Tatu sanoi hiljaa verraten siihen, että kohta aurinko nousesi.
Kuulessaan mistä Godric halusi puhua hänelle ennen auringon tuloa. Asia oli täysin ymmärrettävää, mutta ennen kaikkea sanomat saivat ihmissuden paikoilleen ja lattian hinkaus pysähtyi totaalisesti. Hengitys alkoi sattua hänellä, kun täytyi otta ennemmän happea keuhkoihin. Haperoivatsi hän nousi istumaan sohvalle. Istuminen ei ollut oikein mukavaa ja sattutti selkäänsä. Saman aikaisesti kyneleet alkoivat valumaan uudestaan ja tuoden punaiset silmät. Kaun hän ei ollut sohvassa, kun asteli keittiöön. Lasin hän otti kaapista ja pullotusta kylmää vettä siihen. Juodessaan lasista vettä hänen yöpukuunsa alkoi näkyä veri läikkiä. Juotuaan nainen alkoi täristä ja otti tukea pöydästä ettei rohjahtaisi alas. Loppujen lopuksi hän rohjahti maahan kyynelien kanssa.
" Luulin, että aijot viedä hänet minun luotani. Paremmalta kuulostaa huolestuneelta siskolta. " Tatu sanoi ennen, kuin meni makuulteen.
Se ei ollut mukavaa selässä olevaan haavaan ja samassa hän takaisin oli istualteen. Koko sydämestä hän oli pelännyt Neera vietäisiin kauan pois hänestä. Sitten muistellen vampyyrin sanoja, että Godric jäisi tänne asumaan, jos hän antaisi luvan. Miten kaun hän tulisi asumaan? Mitä vampyyrin ystävän sanoisivat, että asuisi ihmissuden kanssa. Samoin omasta porukasta, että hänen luona asustaa kaksi vampyyriä. Miten Godric suostuisi jäämään opettamaan edes Neeraa, vaikka huoltajan homma ei kuuluisi hänelle. Godric oli tuonnut pommin hänen päähänsä.
" Miksi sinun täytyy pyytää lupa jäämään asumaan tänne, kun olen luvan antanut tulla jo sisään? Ennen kaikkea miksi tunnet, että sinun pitäisi auttaa Neeraa ja samalla minua? Tällaisia on varmaan yleistä, että luoja on poissa jättää uuden vampyyrin yksin. Älä vain sano, että säälit ja siksi sinun täytyy autta? " Tatu sanoi.

Selkeästi hän ajatteli päässään kaksi kertaa. Ennen, kuin hän nousi ylös. Kyynelien kautta hän halasi Godricia niin tiukasti, kuin uskalsi ja pystyi. Ennen, kuin kokonaan erkani hän nuolaisi kylmälle vampyyrin poskelle. Lopuksi hihallaan hän pyyhkäisi posken hänen kuolastaansa.
" Hyvä on, minä suostun. Saat muuttaa tänne. Toivottasti sinun kaverisit hyväksyvät, että asut ihmissuden kanssa. " Tatu sanoi kyyneleen alla ja hymyili pienesti.
Säteet eivät vielä osunneet, mutta valoa alkoi näkyä taivaalla kertoen siitä, että aurinko oli tulossa. Niimpä Tatu päätti mennä hakemaan sen kirjan, että Godric saisi nukkua rauhassa pehmeässä sängyssä. Samalla sanoisi, kun oli löystänyt kirjansa hyviä öitä vampyyrille. Kirjan hän palauttaisi ja jatkaisi siivousta. Niin hän löysi kirjan mikä oli hyvin vanha. Oven eteen hän pysähtyi.
" Hyviä unia. Voit vielä peruuttaa sanomasi. " Tatu sanoi ja antoi Gorcin itse sulkea oven.

Godric kiitti hiljaisesti kun Tatu sanoi hakevansa kirjan. "Se on totta, mutta minä en ole nukkunut kolmeen päivään, jolloin se vaikuttaa minuun. Muuten se menee aivan kuten sanoi" Godric sanoi hyväksyvästi Tatun kummastelteltua että vanhankin vampyyri nukkui. Godric nyökkäsi uudestaan Tatun kerrottua lasten tilasta. Onneksi lasten kyky traumoista selviytymiseen oli paljon suurempi kuin aikuisten.

Godric nauroi hieman kun Tatu totesi jäävänsä jälkiruuatta. "Olen pahoillani. Huomenna saat varmasti" Hän sanoi hiukan huvittuneellakin äänellä. Olihan se hyvä että hänen ruokansa oli maistunut Tatulle.
Godric puhuttua asiansa, täytyi Tatun ilmeisesti koota hieman ajatuksiaan. Godric antoi naiselle kaiken ajan, jota tämä tarvitsi, seisoen hiljaa vierashuoneen oven suussa. Hän ei sanonut edes mitään kun huomasi kyyneleet taas Tatun poskilla. Vasta kun nainen rojahti maahan, ja sanoi mikä häntä painoi, avasi Godricin suunsa. "Minun on myönnettävä että ajattelin viedä Neeran omaan pesääni Dallasiin. Mutta huomatessani Neerassa tapahtuneet muutokset ajattelin että hänen olisi parempi olla täällä" hän sanoi rauhallisesti ja käveli lähemmäksi Tatua, jos tämä vaikka sattuisi kompastumaan. Onneksi nainen menikin makuultaan. Seuraaava kysymysten tulva oli odotettavissa, ja Godric nosti hieman vasenta silmäkulmaansa kysyvästi Tatun ensimmäiselle kysymykselle.
"Minusta on kohteliaampaa kysyä lupa asua toisen luona, kuin että vain tunkisi tänne." Hän vastasti lyhyesti, hieman huvittuneesti. "Ja mitä tulee muihin kysymyksiisi: Se ei ole yleistä että luojavampyyri jättää luotunsa, ennen kuin heidän välilleen on syntynyt tiukka side. Yleensä luojat käyttävät luotujansa hölmöyksiin ja eivät pittaa näistä. Mutta parhaimmilaan he ovat kuin isä ja poika, tai veljekset." Hän vastasi helpompaa kysymykseen ensin.
"Miksi sitten haluan auttaa? Ensinnäkin tälläisessa tilanteessa vampyyrisheriffi ottaisi yleensä huostaansa kouluttamattoman vampyyrin, tai sitten hänet lähettettäisiin Tuomarille ja se päättyy yleensä huonosti. Minäkin olen sheriffi, mutta tämä ei ole aluettani, eikä tämän alueen sheriffi ole välttämättä parasesikuva Neeralle. Sen takia ainoa mahdollisuus pitää teidät kaksi yhdessä ja erossa lähes varmalta kuolemalta." Godric vastasi yrittäen pitää vastauksensa mahdollisimman yksinkertaisena. Vampyyrien lait eivät olleet ehkä vieraiden mielestä oikeudenmukaiset.

Godric ei estellyt kun Tatu nousi halaamaan häntä, eikä liioin kun nainen nuolaisi hänen poskeaan. Ja Tatu vastasi myöntävästi, saaden Godricin nauramaan pitkästä aikaa oikein sydämmensä pohjasta. "Kaverini? Valitettavasti sellaisia minulla ei ole ollut moneen vuosisataan. Toki pesässäni asuu vampyyreja, mutta he ovat seuraajiani. Ja suhteeni luomaani vampyyriin, on jotain hiukan enemmän. " Hän vastasi nauraen, "Kiitos Tatu. Tämä tarkoittaa sitä että saat vaikka joka yö historian tunnin jos haluat ja totta kai pää- ja jälkiruokaa..." Hänen lauseensa keskeytyi kun hän tunsi alkavan poltteen ihossaan. Aurinko oli nousemassa, Godric kumarsi Tatulle ja meni vierashuoneeseen. Hän sanoi hyvät yöt Tatulle ja nauroi kun Tatu sanoi että Godric sai vielä peruuttaa sanomansa. Se ei tullut tapahtumaan.

//Tämä taisi olla tämän pelin viimeinen viestini tähän. Kiitoksia pelistä! Kenties voimme ottaa toisen pelin tässä piakkoin?//

Godric selitettyään miksi hän tekisi näin sai helpotusta naisen mieleen. Hän olisi kestänyt eron, mutta olisi halunnut välillä nähdä ystäväänsä. Jos he eivät saisi nähdä laillisesti niin sitten laittomasti. Toisinaan hän pienesti harmitti, että hän ei osannut kasvattaa vampyyriä, vaikka ei ollut itse vampyyri. Näin oli parempi mitä oli tapahtunut. Ennen kaikkea Tatu oli hyväksynyt, että vampyyri pääsisi asumaan heidän luokseen, mutta pelkäsi tuovansa omasta pesästään kaikkea pahaa. Jos sellaista tapahtuu niin hän vetää vampyyrin kutsun.
" Kiitos ja sinä olet todella tämän piku perheen suojelus enkeli. " Tatu sanoi niin, että olisi uudestaan vastapalveluksen vertaa.

Pienesti Tatu oli hämmästynyt mikä Godriciin niin paljon naurautti kaveri asiasta. Se saattoi olla hieman erinäkemys asiaan. Tatu ei kuitenkaan vaihtaisi omaa sanoastoa. Nyt oli hänen vuoro naurahtaa.
" Ja siksi minä annoinkin luvan jäädä asumaan, että tekisit ruoka minulle ja lukisit ilta satuja. " Tatu sanoi.
Vampyyrit olivat uinahtaneet omiin sänkyisiin niin rahvas ja ahkera ihmissusi aloitti lattia kuuraamisen loppuun. Tatu sai vaistoa Neeralta, että hän ei saanut hyvin unta, koska oli huolissaan hänestä. Lattian pestyään oli tiskijen aika. Tatu sai hämästellä hänellä oli energiaa, vaikka tunsi hyvin väsyneeksi. Vähään aikaa hän ei ole kuitenkaan saanut unta. Tatu kyllä tiesi miksi ei saanut unta. Täysikuu oli lähestymässä ja ihminen alkoi kiinnostaa häntä hieman muulla tavoin. Hommat tehtyään hän sanoi neeran oven suussa, että hän menee. Sanoma tarkoitti, että hän meni nopealle visiitille. Tatu meni katsomaan reviriiäänsä. Vaikka sudet ovat laumalaisia niin olivat tämän kaupungin lauma hyväksynyt hänelle tehdä oman reviirin minne oli kielletty yksin vaeltajat sudet. Aamun hämärärissä hän teki reviirin tarkastuksen tultaessa kotiin suuntasi omaan huoneeseen. Sieltä hän suuntasi Neera huoneeseen. Yhdessä he nukkuivat vieri vierekkäin, mutta Tatu oli pistänyt herätyksen päälle, ettei koko päivää nuku.

//Nähtävästi. Kiitos sinulle myös pelistä. Ehdottomasti pelataan piakkoin. Minulle käy milloin vain. //