Kenkien ääntä

Autoja vilisi edes takaisin. Niiden melu oli korkealla. Tämän herran alta sai kuulla kenkien kopinaa. Niiden äänistä herra pitikin todella paljon. Muutenkin ratsastaminen hevosella oli erittäin mukavaa. Kaupungin tien vierellä mies ratsasti hevosella ja vielä hame päällään ja se monet naiset ja miehet katsomaan pitki aikoja. Mies ei oikein välittänyt siitä. Nauttien hän laukkaili teen päin suurella mustalla hevosella. Monet varmaakin jäi katsomaan, koska hänen tyylinsä oli keski-aikaa enemmäkseen. Se oli niin ihmeelistä näkemisen arvoista. Suuret kaviot tekivät ääntä, että edessä olevat tiesivät varoa. Puihkelehtien hän ratsasti parkki paikalle minne hän jätti hevosensa. Vielä oli jätetty vanhasta perinteesta jäänyt pitkä tanko mihin jätettiin hevoset. Autolla kulkevat ihmiset eivät oikein pitäneet ratsastajista, vaikka niitä oli enään vähän. Kiltisti musta hevonen jäi mihin sen täytyi jäädä. Omistaja antoi ennen mualle menoa porkkanan ja laittoi hihnan rusitille. Luottavaisesti hevonen jäi, vaikka moni ihminen jäi katsomaan ihaillen. Se oli suuri ja jykevä ennen kaikkea varuste houkutteli ihmisiä enemmän katsomaan. Satula oli suuri ja raskas. Hännän tyvestä turpaan asti ylettyi hopeinen panssari suojus. Keski-aikainen sotilaan hevoinen, mutta olihan hevonen sellainen mallinen. Friisiläinen oli sotilaan hevonen, joka piti kestää raskaita suojauksia ja kantaa ratsastajaansa, jolla oli oma panssari suojus yllään. Tällä kertaa hevosen omistajalla Ewan ei omistanut sellaista.

Ewan jätti luottavaisin mielin hevosen alas, vaikka välillä vieri pelko hevosen päälle vampyyri hyökkäisi. Parkki hallissa oli pimeää minne aurinko ei paistanut, vaikka lamput valaisi sitä aluetta. Olihan sielä ihmisen vilinää mitä enemmän vampyyri haluaisi ruaksi. Onneksi aurinko oli taivaalla mikä turvautti hevosta huomattavasti.
Monet ihmiset katsoivat keski-ikäistä miestä, kun oli ihmeelinen asu. Nahkainen kiltti yllään ja yläosa oli tavallisen näköinen. Nahka takki vielä punertavainen väriltäänsä. Pienesti herraa ärsytti ihmisten katsominen, kun omassa kaupungissa annettiin miehen kävellä ilman katselu kontakteja. Tämähän oli syrjäinen amerikkalainen kaupunki ja asukkaat näkivät ensimmäisiä kertoa miehen käyttävän hametta mitä kutsuttuu kiltiksi.

Mikään kauppa ei oikein vetäissyt hänen huomionsa, mutta samassa kerroksessa oli pieni esiintymis jono. Missä oli tassijoita, soittajia ja taitelia yrittämässä saada taskurahaa esiintymällä. Niitä näki aika harvoin ainakin Ewanin mukaan. Jalat johdattelivat sinne suuntaan. Osa ihmisistä yritti tanssia yhden tanssin mukaisesti. Lapussa lukikin tee sitä niin voita liput konserttiin. Ewan otti haasteen vastaan, mutta sitä ennen oli kaksi ekana yrittämässä ennen, kuin hän pääsi. Vartissa kummatkin pelaajat olivat hävinneet haasteen. Kiltisti hän otti vastaan apuja ja harjoitteli mieleensä kehnon näköisenä. Hän sanoi olevan valmis niin kilpailija ihmetteli, että miten nopeesti poika oli oppinut liikkeet. Vieressä olevat miehet antoi rytmiä viulullaan, huilullaan ja kitarallaansa. Sitten alkoi stepin ääntä. Vastustaja ihmetteli mite hyvin toinen osasi ja Ewanin kengistä lähti jopa sen äänen. Ewan hymyili leikkisäästi ja kääntyi niin, että näytti mistä lähti ääni. Miehen jalassa oli ollut koko ajan steppi kengät missä oli metalli pohjassa. Jollakin tavalla hän oli päässyt tutkan lävitse. Tuntemattoman musta ihoisen ja Ewanin välille tuli kunnon kisa ja ihmisiä kerääntyi katsomaan ja nauttimaan enemmän. Yleisö taputtelivat mukana ja olivat täydessä mukana.

//Saa tulla mukaa, vaikka on hieman tönköinen alku//

Cathyllä ei ollut hajuakaan, miten hänet oli suostuteltu siihen. Hän oli kaikista maailman ihmisistä viimeinen ja silti hän seisoi siinä ja antoi laittaa ylleen morsiusneidon pukua. Hänelle oli sievistellysti kerrottu, että nainen näytti upealta. Totta helvetissä hän näytti upealta, mutta tunsi itsensä törpöksi. Robin oli saanut jäädä kotiin, sillä se oli edellisenä päivänä loukannut tassunsa. Joku ruudin keksijä oli heittänyt tielle lasipullon ja koira oli astunut pienen sirun päälle. Robinia nainen ei voinut rasittaa ja siksi Cathyn vierellä oli taitettava valkoinen keppi. Nainen vihasi sitä. Se suorastaan huusi: Hei olen sokea, tuijota.

Päästyään eroon mekosta, joka oli mukavan tuntuinen, kaunis, naisellinen ja kaikin puolin ihana, mutta tänään Cathy oli huonolla päällä, joten hän ei nauttinut siitä. Häntä huoletti Robin ja ärsytti ihmiset. Varsinkin ihana tuleva morsian. Cathy oli kuunnellut koko päivän miten ihana sulhanen oli. Cathy ei pitänyt erityisemmin miehestä, mutta pienen kaupunkin mies varat nyt olivat mitä olivat.

Kiskoessaan omaa ruskeaa mekkoaan ylleen, Cathy kuunteli muiden naisten juttelua. Kaikki kuhisivat häiden takia ja Cathy vain halusi hakata päätään seinään. Onneksi hän saattoi laittaa vain tyylikkään hatun kutreilleen, vedota huoleen Robinista ja kadota. Kukaan ei myöskään olettanut hänen tekevän juuri mitään muuta, paitsi ottavan hyvän ystävänsä liiton ilolla ja riemulla vastaan.

Liikkeestä ulos astuessaan, Cathy kuuli musiikkia ja taputuksia. Hänen mielenkiintonsa heräsi ja hän lähti kävelemään äänen suuntaan. Ihmiset tekivät tietä nähdessään Cathyn ja hän hankkiutui hieman sivulle kuuntelemaan. Tietenkin nainen taputti rytmissä ja hämmästeli ihmisten taitoja. Ainoa asia mitä Cathy osasi edes hieman oli pianon soitto ja siksi hän rakasti musiikkia.

”Eikö tuo oli se uusi mies, Ewan? Miksi hänellä on hame?” Eräs Cathyn ystävättäristä kysyi yllättäen naisen viereltä.
”Kultaseni, minä en näe tanssijoita, mutta jos se on scotti, niin puhumme kiltistä. Kyllä sinun pitäisi vähän edes niistä tietää”, Cathy valisti avuliaasti ja kohensi hieman aurinkolaseja silmillään. Hänen silmänsä olivat särkeneet ja ne olivat punertavat. Kaikkea muuta kuin kauniit tänään. Hatun lierikin peitti osaksi kasvot, joten ihmiset eivät nähneet silmiä ollenkaan. Siitä nainen piti.

//JA minä tunkeudun tänne//

Miehellä oli hauskaa stepailla tuntemattoman kanssa. Yhteis tanssi loppui, koska täytyi saada rentoutua uudestaan. Nyt voisi sanoa, että heidän lämmittely loppui.
" Jos saannen esitellä tässä olisi Ewan Scotlannista asti tuli haastamaan minut. " Musta mies sanoi ja esitteli Ewania.
Ewan ei oikein pitänyt siitä, että häntä nimellä huudahtiin ympärilleensä.
" Voi kiitos vain Owen. Oikeastaan ohi kuljin tässä näin, kuin fiilis veti mukanaan. Nyt varmaakin nähdä kaksin taistelu. " Ewan sanoi.
Yleisö innostuivat enemmän ja alkoivat taputtaa käsiä.

Miehen joivat nopeasti vettä ja menivät asemiin. Muut kaverivat alkoivat soittaa rytmiä.
" Eikö olisi ystävällistä, jos vieraat alottaisi? " Mies kysyi ylesöltä.
Tietenkin yleisö vaati, että vieras alottaisi. Ewan hymähti ja nyökkäsi, että alottaisi ekana. Tanssi ei alkanut vaan pyysi vierustamaan antamaan soittimensa. Vierus kaveri antoi soittimensa. Ewanilla oli oma suunitelma. Steppi kaveri ymmärsi. Niin sitten toisten kävi ja isäntä aloitti parilla helpolla stepillä. Hiljaa hellästi alkoi kuulua vielun soittoa. Steppi ääni hiljeentyi ja antoi Ewanin soittaa rauhassa viulua. Aluksi Ewan ajatteli soittaa jonkinlaisen tutun kappeleen, mutta musiikki vei hänet soittamaan jotain muuta. Muuta oli se, että Ewan pystyi avautumaan itsensä murheensa. Tunteelinen ja rauhallinen nopea tahtinen ääni sointui. Istäntä ei milläänlailla halunnut pilata sointua stepilläänsä. Samaan aikaan ja välillä Ewan hypähteli kengillään mitkä sointuivat kauniisti vielun ääneen.

Nyt kun miehen ääni virallisesti kuulutettiin, Cathy kuunteli tarkasti. Hänen ympärilleen oli alkanut kerääntyä ystävättäriä, jotka tuntuivat suorastaan nauttivan musiikista. He puhuivat myös Ewanin taidosta niin, että Cathyä harmitti tuntea itsensä ulkopuoliseksi. Ne tunteet olivat harmillisia, mutta niille ei voinut mitään. Ei hän voinut käskeä ketään sulkemaan silmiään.

”Hei, Cathy, mennään istumaan noille penkeille”, Mia ehdotti ja tarttui sokeaa kädestä ja lähti tottuneesti opastamaan. Piaan Cathy istuutuikin penkille ja tunsi kuinka muutkin liittyivät hänen seurakseen penkille.
”Vitsi tästä näkee hyvin”, Mia totesi tyytyväisenä ja Cathy tunsi miten innokkaasti hänen ystävänsä kumartui eteenpäin.
”Toi mies osaa sitten soittaa”, joku kommentoi hiljaa ja tähän Cathy nyökytti päätään. Hän oli samaa mieltä, sillä viulu soi hyvin kauniisti. Lopulta Cathykin tajusi kuunnella vain aivan ääneti.

Mieleen palasi ilta, jolloin hän oli Ewanin tavannut. Mies oli ollut mukava, vaikkain suudelma aivan illan lopuksi oli saanut Cathyn hyvinkin kummalliseen olotilaan. Ei siinä mitään vikaa ollut ja se oli ollut ihan mukava sinänsä, mutta se oli vain tullut niin nurkan takaa. Olihan se toki ollut imartelevaakin. Yleensä Tempsin miehet juoksivat sokeaa naista karkuun, tai niin hän uskoi.

Kun Ewans oli saanut soitettua ja naputeltua kyllikseen, ihmiset alkoivat taputtaa, Cathy ei ollut poikkeus. Hän tunsi muiden nousevan ja seurasi näisen esimerkkiä. Hän taputti niin kauan, kuin muutkin ja istuutui, harhaan. Hän hupsahti lattialle ja nousi arvokkaasti siitä penkille. Muutama lapsi nauroi, mutta vanhemmat vaiensivat nämä nopeasti.
"Eihän sinuun sattunut?" Mia kysyi huolissaan.
"Ei, enhän liannut itseäni?" Cathy huolehti ulkonäöstään ja hymyili kauniisti, vakuuttaakseen olevansa kunnossa.

Viulu soolon vedettyään Ewanin antoi Owenin tanssia omansa puolensa. Sivussa mies katseli ympärilleensä, koska ei halunnut kenenkään tuntemansa nähdä tällaista mistä hän kovasti piti. Owenin tehtyään niin he yhdessä alkoivat tanssia kengillään mistä lähti ääntä. Hänelle oli annettu aplootien jälkeen Ewan huomasi yhden naisen istuneen harhaan. Vakavissaan hän katsoi naista, kun huomasi kuka oi nainen. Samassa hän halusi mennä auttamaan naista ja huolesttunut ilme oli Ewanin kasvoissa. Naisen seuralaiset kuka ne olivatkaan saattoivat, kuinka Ewan katsoi heitä päin ainakin pitkän minuutin. Punaiset posket kääntyivät katsomaan nopeasti Oweniin.

Mitä hän nyt tekisi, kun Cahty oli täälä. Miten hän voisi kiertää naisen, vaikka ei tahtoisisi sitä tehdä. Pian hän lopetti tanssin ja kiitteli sekunneissa saatu ihailioita. Kaikki jäivät ihmettelemään, kun Ewan käveli Cahtyn ohitse lähelle ovalle kahvilaan. Pienen jonon jälkeen Ewan sai tilattuaan juoman. Juominen ei saanut edes aloituksi, kun tyttö rykelmä tuli miehen ympärille. Hän halusi olla omassa rauhassa eikä halunnut ihailioita. Hän ei ollut sellainen kuka halusi saada faneja ne olivat ärsyttäviä. Owen tuppautui niiden mukaan antamaan pienen pussin missä jonkun verran rahaa.
" Antakaa nyt tytöt miehen juoda edes. " Owen sanoi.
Hän läymäytti kädensä vielä miehen olallelle ennen lähtöä. Sitten alkoi tyttöjen pyynnöt, että missä hän asu, oliko hänellä tyttö ystävä ja ynnämuuta. Miehen hellä scottin aksentista sai kuulla pienstä kiukkua, koska ei pitänyt tästä tilanteessa. Hirveän pahasti hän ei halua pahoittaa tyttöjen mieltä, mutta kohta hän tekisin sen, jos tytöt eivät osaa lähteä positiivisesti. Se olisi ystävällistä, jos joku osaisi pelastaa hänet.

Lopulta esitys loppui ja hetken odoteltuaan ystävykset päättivät hakea juotavaa, sillä morsio kiikutaisi heitä vielä hetken aikaa ja siitä ei selvittäisi ilman tupla ekspressoa. Astuessaan kahvilaan, Cathy kuuli ärsyttävää kinuamista. Owenin äänen kuullessaan Cathy kohotti päänsä ja tuntui kuuntelevan missä mies oli. Piaan musta, tai niin Cathy oli kuullut, mies äkkäsikin naisen.
”Cathy, kultaseni! Olen kovin pahoillani siitä Robin jutusta, kai se toipuu?” Cathy kaapattiin lämpimään halaukseen ja Owen piti luontevasti naisen huomion itsellään hetken.
”Owen, sinä sitten vedit sen kisan pystyyn”, nainen sanoi naurahtaen ja sipaisi ruskeita kihariaan.
”Robin tulee olemaan kunnossa. En vain halunnut raahata sitä tänään mihinkään. Vähän lepoa niin saat taas kaverin kalastusreissuillesi, ehkä”, nainen sanoi ja eteni jonossa Owenin ohjaamana.

”Tupla ekspresso, kiitos”, nainen tilasi ja Owen nappasi pikku kupin itselleen.
”Sinun on tavattava Ewan, kuulithan sinä sen hienon steppaamisen?” mies lörpötteli ja he tunkeutuivat tyttöjen lävitse.
”Anteeksi, minä vienkin nyt Ewanin huomion. Ihan vinkkinä, eräässä muotiliikkeessä on loppuun myynti, josta ei ole mainostettu. Siellä on kuulemma jotain todella hienoa ja Jack-myyjä”, Cathy hoiti tytöt yksinkertaisesti pois, loukkaamatta ketään. Sitten sokea nainen hymyili, seinälle kylläkin, mutta kuitenkin: ”Onnittelut, Owen on ollut pitkään parhaita steppareita. Hyvää tekee välillä hävitäkkin.” Musta mies hymähti ja silitti ruskeita kutreja hellästi.
”Jos minä en pitäisi sinua yhtenä parhaina tyttöinä täällä, olisin antanut sinulle korvapuustin tuosta hyvästä”, Owen totesi nauraen. Cathy piti mustasta miehestä ja he olivatkin melko usein Merlottesissa puhumassa maailmasta, parantamassa sitä.

Vathyn ystävät olivat menneet erilliseen pöytään, häistä puhumaan. Cathy olisi antanut paljon, jos hän olisi päässyt pois moisesta höösäämisestä ja tässä hänellä oli paljon mielenkiintoisempaa puuhaa. Nainen ei ollut kuitenkaan niin varma siitä, halusiko Ewan edes puhua hänen kanssaan, mutta Owen nyt oli vähän niin kuin liu'uttanut heidät samaan tilaan.

Ewan olisi uskonut, että Owen olisi palannut hänen luokseen sinäänsä. Onneksi Owenilla oli seuraa, mutta seura ei ollut ihanteelista. Todellakin Ewan piti toisen seuralaiselta. Päästyyään tytöistä eroon hän kiitteli Owenia ja sanoi, että hän näkisi joskus uudestaan taas. Ewan oli pakko häviä paikolla. Hän ei mitenkään voinut puhua, mutta oli kohtelias Cahtylle eleillään. Eleensä oli sellaiset, että ei olisi tuntenut Ewania. Mies avasi Cokiksensa ja alkoi juomaan sitä. Samalla hän mietti miten Owen oli tutustunut toisiinsa. Se oli riittävän tuskallista ajatella ja Ewan jätti sen vapaasti muuksi päivän ajattelulla.
Hän käveli hitaasti ja kierellen muita ihmisiä, ettei törmäisi siihen. Hän ei tullut aluperin steppaan Owenin kanssa vaan ostamaan tavaroita. Miten kaikki on nyt tällä tavalla. Hitaasti Ewan kuitenkin asteli mietteissäänsä.

//sori, että on näyttänyt minua kirjautueena, mutta kone eilen tilasi//

Ei siinä tiennyt itkeäkkö, nauraakko vaiko jopa loukaantua. Owen jäi tuijottamaan Ewania peittelemätön hämmennys kasvoillaan ja näytti kovin miettivältä. Sitten mies käänsi katseensa Cathyyn, jonka ilmetta ei voinut sanoa varmuudella lasien takaa. Siinä huomasi, että naisen suupielet eivät kamalasti yltäneet korviin päin. Eihän hän ollut edes nähnyt Ewanin eleita, kuullut vain kokiksen avautumisen ja sitten, miten mies oli häipynyt.
"Okei, mikäs nyt on? Tai älä sano. Miehethän juoksee yleensä sua karkuun", Owen totesi ja harvoin Cathy suuttui, mutta oli osunut vähän arkaan paikkaan.
"Owen, hiljaa", hän sähähti ja laittoi kahvikuppinsa alas ja nousi.

Cathy marssi ulos kahvilasta ja jätti hämmästyneet ystävänsä ja Owenin taakseen. Naisen pinta oli tyyni, mutta sisällä kiehui. Hänen teki mieli huutaa Ewanille, että tyhmäkö mies oli? Ei Cathy ollut kuollut jonkun suudelman takia. Ajoitus oli ehkä sukannut ja muutenkin, mutta herra jumala, he olivat aikuisia ihmisiä. Seksin kohdalla asia olisikin voinut olla toinen ja Cathy olisi ollut se, joka olisi juossut pakoon.

Tyhmyyksissään, Cathy oli marssinut niin, että ei ollut tajunnut yhtään, missä hän oli. Hän oli niin tottunut Robinin tuomaan opastukseen, että ei osannut enää oikein liikkua ilman koiraa.
"No voi nyt helvetti", nainen mutisi kirouksen ja seisahtui, saaden muutaman kiukustuneen huudon niskaansa ja tönäisyin. Täydellistä, yhtäkkiä hyvä päivä oli täysin pipareina.

Näin oli parempi, kun hän ei tullut naisen tiellä. Nainen voi ihan rauhassa nauttia omasta seurastaansa mitä hänen ympärillä oli. Hän ei ollut nyt häiritsemässä toista milläänlailla. Se oli vai paha sattuma, että törmäsivät steppaajan kautta. Nyt hänen täytyisi pitää väliä steppaajaan, ettei joudu törmäämään 'häneen.' Juotuuan pullon tyhjäksi Ewan pamputteli sitä kättä vasten ja kääntyi kauppaan päin. Kaupassa hän katseli mekaanisia tavaroita ja niitä ainoastaan sielä myytiikin.
Pientä avittelua scotti poika tarvitsi ennen, kuin ostaisi mitään. Ostettuaan minkä tarvitse hän astui kaupasta. Kaupasta päästyään hän kääntyi katsomaan minne voisi mennä ja samalla yritti vältellä, jos huomasi Cahtyä.

Kun puhutaan siitä, miten usein Cathy suuttuu, puhutaan murto-osista. Nyt nainen oli kuitenkin vihainen. Hän oli kurkkuaan myöten täynnä iloista morsianta, tämän miestä, mekkoaan, ystäviään, töykeyttä ja ennen kaikkea omaa avuttomuuttaan. Eikä asiaa auttanut A-kyltit. Kauppiaat pitivät niistä ja laittoivat niitä aivan liikaa kaikkialle. Niitä oli joka ikisen kaupan edessä ja sattuneista syistä, sokeat ihmiset kumoavat niitä harrastuksenaan, kuten Cathy. A-kyltistä ei arvaa joutuvansa ansaan ja siksi sitä päin kävelee ja kaatuu.

Cathy käveli äkäisenä ja vihaisena suoraan eteenpäin. Hän ei liikuttanut sauvaa laajassa kaaressa, kuten elokuvissa vaan siinä kohtaa mihin hän astuisi. Liian myöhään, hän tajusi kaatuvansa. A-kyltti kaatui rämisten Cathyn mukana, kun nainen teki uskomattoman liikkeensä. Hänen kylkensä tuntui aralta ja mieli synkkeni lisää.
"Hei, etkö sä osaa katsoa eteesi?" Myyjä räyhäsi ja tuli ulos, kun Cathy suoristautui kylkeään pidellen.
"En, en osaa katsoa eteeni! Toivottavasti tuli kyltillekkin pahaa jälkeä", Cathy sähähti, sillä hän oli ruhjonut vasemman jalkansakkin. Tämä päivä ei tästä paremmaksi mennyt.
"Etkö sä ees tarjoudu korvaamaan sitä? Se meni paskaksi!" Myyjä jatkoi inttämistään ja hyvä kun Cathy ei alkanut hakata tätä sauvallaan, houkutus oli suuri.
"En, koska minä en kyennyt lähettämään minkään sortin aistihavaintoja sitä kohden!" Vähän lisää ja hän kävisi kiinni ärsyyntyneempänä kuin pieneen hetkeen.

Mielelläänsä hän ei vältelisi Cahty, mutta nyt oli sellainen tunne. Mielusti hän halusi pitää naisen kättä omassaan ja kävellä syöden jäätelöä. Niiden mukana olisi jutustelua ja enemmän tutustumista toiseen. Tämä Cahty oli todellinen eikä mikään haaveiden kuva missä nainen olisi toista persoonaa. Ajattelukaan ei luistanut Ewanilla, kun Cahty pompaili niissä jokaisessa missä voisi. Missä Cahty ei ollut niin haaveilu ajautuivat sellaiseen paikkaan missä Cahty oli. Muiden ihmis paljous ei näyttänyt tehoavan laisinkaan tai mitä hänen piti tulla ostamaan.

Astellessaan eteen päin hän ei voinut olla muuta ajattella, kuin pahoja loukkaavia ajatuksia. Ewan huomasi yhden kohdassa ihmiset kiersivät kaupan kaukaan mistä kuullui kahia huutamista. Nähtävästi kukaan ei edes halunnut katsoa kissa tappelua. Uteliaisuutena Ewan meni katsomaan tapahtumaan. Jokaisen sanat hän kuuli todella tarkaan ja huomasi yhden äänen kuuluvan Cahtyn. Nainen oli pulassa Ewan tulla pelastamaan, koska Ewan ei pystynyt jättää Cahtyä pulaan. Samassa Ewan astui Cahtyn viereen kysysten oliko nainen kunnossa. Samassa hän makoi Cahtyn vahingot mitä myyjä sai ainoastaan suustaansa.

" Etkö itse ajattele, että voisitte hänen asemassaan? Kävellä tällaisessa väen paljoudessa, että et osaa väsitellä kyltijänne, kun katse onkin mualla. " Ewan sanoi äkäisesti myyjää vasten.
" Ette piittaa onko toinen edes kunnossa. Toivottavasti teille tapahtuu samalla lailla ja ketään ei auta sinua. " Lisäsi Ewan, koska myjään katse oli niin raivostuttava.
Varovasti Ewan nosti Cahtyn sylkyyn. Samaan miehen täytyi pitää hermonsa kurissa, että tapahtuisi samanlaista loukkaavaa mitä oven edessä. Ovesta Ewan osannut pitää itsensä erossa ja olla häiritsemätä naista.
" Missä Robin on, kun seikkailet yksin täälä? Minne ystävät olivat jättäneet sinut? Älä huoli vien sinut heidän luokse ja enkä ole sinun vierelläsi. " Ewan sanoi.
Niin mies sanoi, että naisen ei tarvitse olla enään yhteydessä tämän miehen kanssa. Paha oli juuri kysyä koirasta, koska se veisi keskutteluun.

//Tätä varmaakin odotit Ewan tulee pelastamaan//

Yllättäen Ewan oli siinä. Cathyltä meni pasmat ja piuhat sekaisin totaallisesti, sillä hän ei nyt tiennyt hutaistakko miestä, vaiko antaa olla. Miehen puolustaessa häntä ja ilmiselvästi maksaessakin, joka jätti Cathyn velkaan miehelle, sillä nainen ei todellakaan aikonut jäädä kenellekkään mitään velkaa

Tuntiessaan nousevansa ilmaan, Cathy säikähti.
”Varoitus olisi ollut poikaa ja minä eksyn nyt kyllä suunnasta”, hän totesi ja tarttui äkkiä Ewanista kiinni. Häntä hirvitti pelkkä ajatus tipahtamisesta. Keppi onneksi taittui pieneksi ja jäi roikkumaan ranteeseen, jolloin Cathy sai pidettyä kunnolla kiinni.

”Robin loukkaantui eilen, joten se on kotona lepäämässä. Eikä minua jätetty”, Cathy vastasi ja täysin yllättäen nappasi Ewania korvasta. Hän oli saanut kyllikseen tästä draamasta.
”Arvon herra kuuntelee hetken. Minä en pelkää järjestää huuto kohtausta, kuten varmasti huomasit. Sinun ei tarvitse juosta minua pakoon, vältellä minua ja kuvitella minun olevan jotenkin traumatisoitunut. Se on itse asiassa hyvinkin loukkaavaa. Vaikka kuinka hymyilisit, minä en sitä sattuneista syistä näe. Olen kunnossa, vaikkakin tällä hetkellä sauvalla läimiminen tuntuu hyvältä idealta. Sinä et tehnyt mitään pahaa, joten älä käyttäydy kuin olisit murhannut jonkun ja jos olet niin minua ei kiinnosta. Lisäksi, se suudelma ei ollut hassumpi, mutta valitettavasti minä normaalisti tutustun ihmisiin ennen suutelemista”, hyvä kun Cathyltä ei happi loppunut kesken, mutta ainakin hän oli saanut sanottua kaiken. Jos Ewan käyttäytyisi kuin mikäkin teinipoika, Cathy ei jaksaisi miestä kovinkaan kauaa hutaisematta kunnolla.

" Sori, kun minä luulin, että olet tottunutähän helposti. " Ewan sanoi murteellaansa pahoittelunsa.
Onneksi nainen ei pistänyt hakoseen hänen tempunsa mikä oli aika lapsellista. Toisten mielestä saattaisi näyttää hyvinkin hienolta ja toivoisi itselleensäkin niin tapahtuvan. Tukevasti Ewan piti naisen sylissäänsä. Se oli surullista kuulla, että Robin oli loukkaantunut, mutta onneksi oli jätetty lemään. Pientä koiramaisuus lääkettä Ewan ei tohtinut kertoa.

Cahty nykäisi hänen korvastaansa Ewan joutui laittamaan korvansa lähemmäksi naisen huulia. Cahty alkoi puhumaan hänelle. Mies meni kokonaan sanattomaksi mitä Cahty oli sanonnut hänelle. Mies asteli, kuin zombi teenpäin nainen sylissäänsä. Askeleet hidastuivat ja meinasi otekkin lipsua.
" Sinulla ei ole mitään pahoiteltavaan. Minähän tässä teitä loukkasin, kun mitä minä tein oven suussa. Minulla ei ole oikeutta olla teidän läheisyydessä, vaikka kannankin teitä. " Ewan sanoi.
" Älä huoli en minä toistamisen suutele teitä, jos se tapahtuu niin minulla on silloin pahoja itse hillintä huonossa käytössä. Eikä teidän tarvitse nähdä minua vietyäni teidät ystävien luo. " Pienellä scottimaisella leikkelyllä hän sanoi ja mukana murteensa.
Miehen posket eivät olleet punaiset juuri nyt, kun Cahty oli vähän aikaa sitten kertonut, että hänen suudelmansa ei ollut mitään pahaa. Ewan katsahti katsomaan Cahtyä sylissäänsä etsimään naisen silmiä piilosilta.

Kenen kanssa Ewan oli nähnyt Cahty oli niin pisti heidän seuran penkille naisen istumaan.
" Teidän yställä olisi parempi istua teidän seurassa, ettei kolhi itseänsä väen paljoudessa. Osa myyjistä ovat kartuisella päällä. " Ewan sanoi scottimaisella äänellä muille.
" Älä katsoa minua tuolla tavalla teet minusta hyvin heikkoisen scotti miehen. " Ewan kuiskasi vielä Cahtyn korvaan.
Muille hän vain kääntyi hymyilemään. Nyt hän toivoi, että Cahty ei tee hänestä noloa muiden ystävien seurassa jollakin tavalla.

Hyvä kun Cathy ei alkanut kiljua turhautumistaan. Jos hän olisi nähnyt, hän olisi mulkoillut Ewania kuin kärttyinen orava. Siksi Cathy puri vain huultaan ja äännähti säikähtäneesti, kun hän tunsi Ewanin hellentävän otettaan. Jos hän tipahtaisi, hän kyllä varmistaisi, että Ewan katuisi sitä. Cathyn selkä oli ollut niin kamala hevosen selästä tippumisen jälkeen, että hän ei halunnut koetella vielä itseään selkänsä suhteen.
”Teitittele vielä vähän niin mä kyllä teen jotain harkitsematonta ja herra jumala mies...” loput lauseesta muuttui mutinaksi ja Ewanille piti kyllä selvitä miten paljon Cathyä ärsytti eräs tietynlainen käytös.

Tuntiessaan miten Ewan laski hänet penkille ja osoitti sanat hänen ystävilleen, jotka tuntuivat olevan melko hämillään. Tuntiessaan kevyen hengityksen korvansa juurella ja sanat, Cathy alkoi nauraa.
”Muuten hyvä scotti, mutta minä en nyt oikein tiedä siitä... Ai niin, paljon olen sinulle velkaa siitä kyltistä? Äläkä väitä vastaan tai koeta livistää” Cathy tiedusteli hymyillen. Naisen ystävät taisivat pohtia, mitä heiltä oli jäänyt huomaamatta. Selvästi jotain olennaista, mutta muuten he olivat melko kysymysmerkkeinä.

”Me taidetaan mennä valitsemaan kukkia kimppuun... Tule sitten aikanasi Cathy”, Mia sanoi ja kuuli miten kahiseva hame suoristautui Mian noustessa.
”Tulen perässä tuomaroimaan tuoksua”, Cathy lupasi ja hymyili lempeästi. Hänestä ei olisi hyötyä juuri muun arvioimisessa.

Ewan katsoi pienesti loukkaantuneena ja ihmeissään miksi nainen sanoi niin väärin teitittelyn kohtaan. Se oli kohteliaisuus, että miksi Cahty ei pitänyt siitä. Voisiko nainen olla jostain muusta syystä hänelle vihainen.
" Miksi en saa teitä teititellä? Oikeastaan en voi lopettaa, koska minut on opetettu olemaan kohtelias. " Ewan sanoi.
Naisen uhittelut ei pelottanut Ewania.

Ewan nosti kulmiaan, kun Cahty oli alkanut nauramaan hänen sanoilleensa. Nähtävästi se oli hauska lause naiselle, mutta itse mies oli hyvin tosissaan sanoissa. Perään Cahty sanoi terävät sanat mikä sai miehen pysymään paikoillaansa. Rehellisesti sanottuna Ewan olisi nyt erittäin mielellään paennut paikaltaan, kun tunsi naisen ystävät katsomaan häntä. Hän ei oikein pitänyt olla keski pisteenä. Jollakin tavalla hänen täytyi livistää.
" Et ole mitään velkaa minulle. " Ewan sanoi ja oli valmiina ryntämään pois.

Pian Cahtybn ystävät lähti ostoksilleen ja jättivät hänet yksin paha lintuisen Cahtyn kanssa, joka oli hyvin pippurinen tänään.
" Sinä voit mennä vapaasti heidän mukaan. Minä en pidettele sinua. " Ewan sanoi, vaikka toisinaan haluisi jäädä naisen seuraa.
Tänään hän ei halunnut riidellä.

Vaikka Cathyn teki mieli väittää Ewanille vielä vastaan teitittelyn suhteen, hän sulki suunsa. Hänen teki niin mieli kysyä, että eikös hän sitten ollut. Vastaus olisi varmaan: et ainakaan tänään. Ystäviensä silmissä Cathy tiesi vaikuttavansa tänään hieman äkkipikaisemmalta kuin normaalisti ja olihan hän sitäkin tänään.

Ewanin väittäessä, että hän ei ollut mitään velkaa miehelle Cathy kohotti kulmaansa: ”Oletko aivan varma? Minä en halua olla enempää vaivaksi sinulle, varsinkaan rahallisesti”. Hänen vanhempansakkin olivat aina painottaneet sitä, että velkaa pitäisi olla muille aina mahdollisimman vähän, mielellään ei ollenkaan ja kirjanpitäjänä Cathy oli luonnollisesti tarkka rahoista.

Jotenkin Cathystä tuntui, että Ewan halusi hänestä eroon. Nainen piti huolen siitä, että ei näyttänyt loukkaantuneelta, vaikka olikin sitä. Ei miehen tarvitsisi sanoa kuin häivy tai älä häiritse, niin Cathy tajuaisi kyllä, mutta kävihän se näinkin.
”Ilmiselvästi minun pitäisi, sillä sinä et taida oikein välittää seurastani”, Cathy totesi ja tarkka näköinen olisi saattanut huomata pienen loukkaantuneen äänen sävyn. Lisäksi Cathy sipaisi pitkät ruskeata hiuksensa hieman paremmin kasvojen ympärille, jolloin aurinkolasit ja hiukset peittäisivät ilmeitäkin jo paremmin.

Cathy nousi penkiltä ja suoristi valkean keppinsä ja muisteli mihin hänet oli mahdettu tuoda. Hetken kuuntelu paljasti tarkan sijainnin, kuten myös hajut.
”Hyvää päivän jatkoa”, Cathy toivotti ja lähti kävelemään keppi edellä kohti kukkakauppaa, josta hän saisi varman päänsäryn. Kukilla oli vähän liiankin voimakas haju ja nainen tiesi osaavansa oikeaan kauppaan senkin takia, että kukat tuoksuisivat hänen nenäänsä jo kauan ennen itse kauppaa.

Mies oli siitä varma, että nainen alkaisi jotain sanomaan teitittelystä. Se oli hirveätä, jos ei saanut teititellä. Se oli Ewanin tapa kohdella toista kauniiseen sävyyn ja pitää tasa-arvoista toisesta. Sisässään se ei voisi olla ikinä naisen kanssa tasa-arvossa, kun hän oli ihmissusi.
Vaistollaansa Ewan huomasi, että nainen oli huomannut hänessä mikä halusi lähteä pois naisen luota. Cahty ei nähtävästi huomannut miksi hän halusi lähteä naisen luota. Se oli niin simpeli asia. Simpelyys jäi siihen, että tunne tuska oli hirveä. Cahty ei huomannut, että Ewan meni vai hullunpaan suuntaan. Mies huutaisi täydestä, jos voisi tehdä niin. Tietenkin hän voisi tehdä, mutta äänensä saisi kaameita jälkiä ostoskeskuksesta.

Mitä kauemmin Ewan oli naisen läheisyydessä sitä enemmän hänestä tuli hullumpi. Silloin hän saattaisi tehdä jotain tyhmää ja anteeksi antamotanta itselleensä.
" Älä Cahty sano noin sen tiedät, että se ei ole niin. " Ewan tukahti, mutta suruissaan.
Nyt hänen olonsa oli niin, että ei halunnut päästää naisesta irti. Hänen halumunsa kasvoi sitä myötä enemmän mitä Cahty vastusteli tai mitä nainen tekikään miehen läheisyydessä. Omien aatokissa aluksi Ewan ei huomannut Cahtyn lähtöä. Huomatessaan kiltti hameinen mies tartui lämpimillä käsillä naisen kädestä.
" Minä pyydän älä lähde pois. Puhutaan niin pääset kärtyydestä pois ja minä kidutuksesta. " Ewan pyysi hellästi Cahtyltä.
Asiat olivat parasta puhua puhtaaksi ennen eroamista.

Ewanin sanat kaikuivat melko kuuroille korville. Silloin harvoin kun Cathy tunsi itsensä loukatuksi tai jotain muuta vastaavaa, hän osasi mennä hyvinkin taitavasti oman päänsä sisään piiloon muilta. Vain parin askeleen päästä sokea nainen kuitenkin tunsi lämpimät kädet kätensä ympärillä. Jossain joku hiljainen liikahti, kun Ewan oli lähtenyt ”perään”, eikä ollutkaan jättänyt kaikkea niin. Loppu peleissä Cathy olisi lopulta kääntänyt loukkaantumisensa pitkäksi vihaksi, jota hän ei kuitenkaan olisi voinut pitää yllä kauaa.

Vaistomaisesti Cathy käänsi katseensa siihen suuntaan, missä hän tiesi Ewanin olevan miehen puhuessa.
”Puhutaan vain, mieluummin minä pysyn poissa kukka kaupasta”, Cathy vastasi, mutta ei aivan hymyillyt. Sai kai hän nyt edes joskus loukkaantua pahan päivän päätteeksi?

”Jos istutaan”, Cathy totesi ja asettui luontevaan käsikynkkään Ewanin vierelle. Mies saisi johdatella hänet minne haluaisi mennä keskustelemaan. Naisen tunteet valkeaa kepukkaa kohtaan eivät olleet kamalan lämpimät ja hän ikävöi Robinia joka hetki. Sekin taisi olla osa syy miksi nainen oli vähän äkkipikainen.

Hän ei ymmärtänyt miksi nainen oli vihainen hänelle niin kovasti ja siksi halusi tietää, vaikka saattaisi kuulla pahoja asioita. Pahoihin asijoihin hän oli valmiina ottamaan ja samalla hän valimma kokoamaan tulevan murskaavan sydämensä. Hämmästyneenä Ewan katsoi naista ja suostui puhumaan asiat suoriksi hänen kanssaan. Jännitys alkoi ja sen huomasi nuoren miehen kasvoissa. Siinä samassa miestä ihmetytti miksi nainen ei halunnut mennä kukka kauppaan. Se oli naisen halumus tehdä niin ja nyt Ewan ei saisi välittää siitä asiasta.

Cahty ehdotti istumista niin samssa miehen ajatuksissa kävi muuta. Hän halusi napata Cahtyn syliinsä ja kantaa hänet mualle. Ihan kokonaan mualle paikalle missä kukaan ei voisi vahingoittaa heitä. Fracco selässä he voisivat todellakin puhua rauhassa. Haluisiko Cahty puhua juuri tässä paikassa. Toisinaan se olisi hyvä paikka, koska Ewan ei pääsisi luihkimaan pakoon. Toista tämänkaltaista tilannetta ei varmaakaan uudistuisi Cahtyn takia. Cahtyn pistäessä kädensä kynkään hänen kanssaan sai Ewan ottaa kaksi kertaa enemmän happea keuhkoihin mitä ennen. Nähtävästi hän sai kuljettaa hänet istumaan minkä hän tiesi paikan. Kävelessään käsi kynkässä vieden Cahtya sinne ajattelikin, mutta he menivät kukkakaupan ohitse. Kävellessään Ewan tohti avamaan sen mikä saattaisi viedä heidän välin puhtaalle tielle missä vihautta ei olisi.
" Mitä minä olen tehnyt väärin, kun katselet minua, kuin paholainen? " Ewan aloitti avaamisen.

Ensin he kävelivät hiljaa. Ewanin käsipuolessakin Cathy vaistosi toisen hermostuneisuuden ja olisi halunnut silittää miehen käsivartta, mutta totesi sen olevan ehkä vain haitaksi. Siksi nainen vain käveli miehen vierellä ja tunsi kukkakaupan hajun voimistuvan nenässään. Juuri siinä kohtaa Ewan esitti mieltään painaneen asian, tai ainakin yhden niistä.
”Ewan, sinä juoksit melkein karkuun kahvilassa. Enhän minä voi muuta kuin ottaa sen hivenen loukkaavana. Owen ainakin piti sinusta ja minäkin pidän sinusta, joten oli suorastaan häkellyttävää kun et sanonut sanaakaan ja kuulin vain miten katosit paikalta. Lisäksi, olin sovittanut varmasti tunnin erilaisia mekkoja ja hilputtimia ja rättejä, joten en ole ollut mitenkään hyvällä tuulella tänään ja Robin rukkakin on kotona”, Cathy vastasi suoraan ja kaartelematta. Tosin, ei hän kyllä tiennyt juuri sen kummemmin katseiden eroavaisuuksia.

”Miksi sinä lähdit?” Cathy kysyi vuorostaan ja kuullessaan suuren joukon möykääviä teinejä tulevan vastaan, hän kiristi otettaan Ewanissa ja painautui lähemmäs, jottei joutuisi eroon miehestä tai törmäisi kehenkään. Se oli inhottavaa, sillä yleensä ihmiset äyskivät ja olivat kärttyisiä sokean kävellessä päin.

Matka oli kiduttavan tuntuinen. Pian hän saikin kuulla syyn siihen, että miksi nainen oli sellaisella päällä. Naisen näkemys omaan käyttäytymiseen oli aika karmiva, että itse hän ei haluisi olla juuri Cahtyn paikalla. Kuuleminen surutti kovasti miestä ja eikä tiennyt mitä ajattella varsinkaan sanoa.
" Uskon, että näytät jokaisessa puvussa kauniilta. Pahempi vain on se, että mikä puvun pistää sinun päällesi. Voin viedä sinut yhteen kauppaan mistä voit ostaa tuliaisia Robinille. " Ewan sanoi, koska ei tiennyt mitä pitäisi sanoa.
Ewan uskoi, että Cahty jollakin tavalla viedä jotain tuliaisia koiralleensa. Yhden eläin kaupan mies tiesi mistä itse meni ostamaan itselleensä välilä koirille tehty luita. Ne olivat hyviä. Tietenkin oli se, että uskaltaisiko nainen lähteä sinne ettei tapahtuisi samallalailla mitä oven edessä kävi.

Cahty vielä kysyi häneltä miksi hän teki niin, jos Ewan halusi puhdistaan ilman heidän välillä niin pitäisi vastata rehellisesti. Kiltisti Ewan sanoisi mielensä niin oma mieli ei jäisi enään niin paljon raskaammaksi ja jaarittelemaan vaihto ehtoja.
" Pitikö Owen todella minusta, vaikka voitin hänet steppi kilpailussa? Lähdin siksi, koska uskoin, että sinä et haluisi nähdä ja olla minun kanssa tekemisessä. Minä itse pidän tekojani väärin. Minä en olisi saanut tehdä sellaista sinulle. Olen erittäin pahoillani siitä, että suutelin sinua. En vain pahtanut mitään omalle tunteilleni. " Ewan sanoi suustaansa.
Hän oli edelleen hämmästynyt mitä Cahty oli sanonnut hänelle. Cahty pitä hänestä edes jonkun verran mikä sai miehen hymyilemään. Sopi positiivinen askel ainakin miehelle. Ewanin hämmennys syventyi, kun Cahty liimaantui enemmän häneen. Kädelläänsä hän silitteli rauhoittavasti, että hän ei aikonut päästä hänet minnekkään ja pitää siihen asti vieressään, kun itse Cahty halusi lähetä.
" Kelpasiko vastaukseksi? "Ewan kysyi varovasti, koska hän halusi tietää jäikö naista askarruttaa jokin hänen sanomisesta miksi hän häipyi sellaisena.

Jotenkin Ewanin huomaavaisuus Robinia kohtaan sai Cathyn sydämmen hypähtämään, mutta nainen nauroi toisen toteamukselle vaatteista.
"Morsian on hyvin nirso ja kun minä olen nirso, ei siitä hyvää soppaa tule. Robin varmasti ilahtuisi, joten käydään vain", Cathy sanoi ja kuunteli nyt vuorostaan miehen vastauksen, hölmistyen vain yhä enemmän.
"Tietenkin Owen piti sinusta! Hän on sellainen ihminen, joka välittää kaikista ja kaikki hänestä", mies oli suorastaan taivaan lahja Cathylle kun hänen piti häiritä jotain kyytien suhteen ja Owen tuntui olevan aina valmiina.
"Sinä siis kuvittelit minun vihaavan sinua suudelman takia? Minä en osaa olla vihainen kolmea minuuttia kenellekkään. Enkä minä edes voi nähdä sinua vaikka haluaisin. Tietenkin minä haluan viettää aikaani sinun kanssasi, sillä oli hyvin mukava", Cathy sanoi suoraan ja hölläsi otettaan hieman Ewanista kun he olivat päässeet teinien ohi.

"Ei minun mitään tarvitse enempää kysyä. Eikä sinun tarvitse itseäsi selitellä", Cathy sanoi ja hymyili Ewanille. Hän ei ollut enää edes loukkaantunut. Olihan se hieman kummallista, että mies oli niin... no miten sen asian muotoilisi: halujensa vietävissä. Herra tietää kuinka voimakkaasti Ewan oli sitten halunnut suudella Cathya, mutta ei menneelle mitään voinut ja suudelma oli sentään hellyyden osoitus. Lyöntiä Cathy ei olisi antanutkaan ehkä anteeksi.

Ilma oli menossa ihanempaan suuntaan mikä ilahtutti kovasti Ewania. Toisinaan mies ei voisi uskoa, että Cahty olisi ollut nirso ja samassa hänen uteliaisuutensa alkoi loistaa.
" Missä kaikissa asioissa olet nirso? "
Niimpä tietenkin Owen oli sellainen, mutta Ewan luotti Cahtin sanomaan, että minkälainen oli Owen oli.
" Kyllä minä niin luulin, että olet vihainen minulle. " Ewan myönsi.
Cahtyn sanoista Ewan huomasi, että nainen ihan samalla tavalla pitänyt, kuinka hän piti naisesta. Ainakin nyt he voisi olla ihan hyviä tuttavia tässä kaupungissa, kun kummatkaan eivät oikein muuttaneet minnekkään. Itse oli juuri muuttanut tänne niin hän ei ollut lähdössä minnekkään.

" Eli antaa ajan tuoda kysymykset. " Ewan sanoi hymähtäen.
Se oli aika hyvä suunitelma. Ei niin tarkalleen suunitellut tulevaisuutta. Cahty kysyisi häneltä, jos tuli kysyttävää varmaakin.
" Muuten se kauppa mistä voisi ostaa tuliaisi Robinille ei ole ostoskeskuksesta vaan siinä läheisyydessä, että olisiko pitäisikö sanoa ystävällisesti ja sopiiko se ennen kaiken sinulle? " Ewan kysyi avonaisesti, koska hän ei olut pahoittaa naista milläänlailla ja suututtaisi naista.

Pieni naurahdus pääsi Cathyltä, kun hän mietti missä kaikessa hän oli nirso. Vastaus oli, melkein kaikessa.
"Et halua tietää", nainen totesi ja virnisti valloittavasti. He olivat päätyneet morsiammen kanssa kiljumaan kilpaa jopa kankaan laadusta. Cathylle ei tullut kysymykseenkään mikään kankea kangas, joka tuntui inhottavalta iholla.
"Luulo ei ole tiedon väärti", Cathy kailotti vanhaa sanontaa ja taputti Ewanin käsivartta nauraen.

Nyökäten miehen toteamukselle Cathy tiesi, että ilma oli puhdistunut. Se olikin paljon mukavampaa, sillä loppujen lopuksi, Cathy vihasi negatiivisia tunteita. Hän oli ehkä lyömätön numeroiden kanssa, mutta myös hyvin tunteellinen. Se toisinaan ärsytti naista itseäänkin, mutta joillekin asioille ei mahtanut mitään.
"Kierrähdetään kukkakaupassa ja mennään sitten", Cathy päätti ja kääntyi heidän tulosuuntaansa. Hän kykeni yhä haistamaan kukat, sillä kauppa ei voinut olla kaukana.

Parivaljakon astuessa kauppaan Mian ääni kuului heti ensimmäisenä.
"EIEI, minä haluann ruusuja!" Cathy ei voinut olla huokaisematta tälle toteamukselle ja kohotti kevyesti ääntään: "Koeta yksinkertaista ja eleganttia. Käytä ruusuja vaikka pöytien koristeina". Tietenkin morsian halusi väittää vastaan, mutta Cathy kohotti sormensa.
"Tulin vain kertomaan, että katoan. Ethän muuten laita minun kimppuuni mitään kamalan tuoksuvia? En halua saada päänsärkyä ihanana päivänäsi?" Cathy huolehti tietenkin nenästään ja Mia lupasi armahtaa häntä edes sen verran ja vannotti Ewania pitämään Cathyä kuin kukkaa kämmenellä, kun Robin ei ollut auttamassa.

Se sai nähtävästi miehen kaivaa esille mikä miellytti kovasti Ewania. Kaikkia heti seisovalta pöydältä nainen ei tarjonnut. Se oli tosiaan todella hyvä, että kaikkea ei heti sanottu. Nyt Ewan sai etsiä ne käsisiinsä ajan mittaan.
Cahtyn ihmeelinen sano sai miehen sanottamaksi. Hän ei ole ikinä kuullut aijemmin sellaista sanontaa aijemmin aj siksi ei osannut oikein sanoa.
Kuullessaan pitää mennä kukkakaupan kautta niin Ewan käänntyi takaisin päin. Varovasti käännös tehtiin, että Cahty ei kompuroisi ja samoin hän itse. Lopuksi Cahty käsi kynkässä hän astui kauppaan varovaisena. Tällainen tilanne oli erittäin epä mukavaa. Mies ei itse pitänyt laisinkaan, jos hänelle sanottaisiin jotakin vielä. Hänen suunsa olisi aivan jumittunut. Rauhallisena hän odotteli mitä sanomista Cahtyllä oli.
Tietenkin Ewan pitäisi Cahtya niin hellästi vieressään, kuika osasikin. Hän odotteli rauhallisena ja toivoen, että häntä ei pyydetä Cahtyn jollakin verukkeella mukaan juhliin.