Kenkien ääntä

Ewan todella halusi katsoa koiran tassua, että siinä ei olisi mitään häikkää. Se oli niin vaistomainen tarve miehelle eikä ollut ihme. Naisen kanssa hän ei halunnut alkaa kinastella ja niin hän hiljentyi asiasta. Toisinaan se oli hyvä asia miehelle, koska hän pysyisi varjossa niin, kuin hänen pitikin olla. Hän oli varjossa elävä metsästäjä mikä kerran kuussa metsästi itselleensä ihmisen ja nauttien sen lihan mausta. Ajatellessaan sitä Ewan sai kylmiä väreitä.
Mies naurahti sydämestä pohjasta, että mitä Cahty oli sanonnut esineiden puhuvan. Hän ei kyllä ihan ollut keksi ihmisiä, mutta pari sellaista kelpuutti aina, kuin olisi pieni pala hyvästä työstä tehnyt.
" Voinko auttaa jotenkin kantamisessa tai vastaavaa? " Ewan kysyi varovasti, mutta oli halukas auttamaan naista.
Enemmän hän tarkoitti sitä, että he joisivat teetä olohuonessa, että voisi vahtia hevostaansa. Hän tiesi miten kovasti hänen hevosensa tykkäsi mennä aina naapurin puutarhaan syömään kukkia tai mitä löytyykään syötäväksi. Kuulessaan Cahtyn sanat miehen hengitys loppui sekuniksi.
" Tietenkin. " Ewan sanoi pienesti epäröiden.
Huokaus kertoi kuitenkin sen, että hän oli valmiina ottamaan Cahtyn kädet kasvoilleensa. Hän itse nojautui keittiön reunaa vasten ja antoi naisen kosketella häntä. Silmät hän pisti kiinni turvallisuuden tunteen takia. Miehen hengitys oli tiehä ja raskas kertoen miten mies jännitti tilannetta positiivisella mielellä.

Vaisomaisesti Cathy ojensi Ewanille pari lautasta ja kupin. Kuullessaan myöntävän vastauksen, Cathy oli kiljaista ilosta. Hänen pitäisi todellakin hillitä uteliaisuuteensa.
"Lupaan olla tökkimättä", Cathy totesi ja laski ensin kätensä miehen rinnalle, josta sirot sormet löysivät kaulalle ja siitä kasvoille. Cathy tunsi miten mies hengitti tiheämmin ja raskaammin, jännitti raukka. Kyllä Cathyakin todella jännitti hieman, kun hän tunsi sängen sormissaan ja vahvan leuan. Hellääkin hellemmin nainen tunnusteli miehen kasvoja kärsivällisesti ja varoen tökkimästä.

Ollessaan lähellä miestä ja kädet tämän kasvojen kohdalla, Cathy tajusi olevansa paljon pienempi. Se oli oikeastaan hieman yllättävää. Kai Cathy oli jotenkin olettanut Ewanin olevan hieman pienempi, mutta tämä paljastuikin hyvin pitkäksi ja raamikkaaksi mieheksi.
"Sinulla on ihanat kasvot", Cathy totesi ja virnisti hurmaavasti lopulta ja sipaisi vahvaa leukaa ja koetti lyhyitä hiuksia.
"Eihän se niin kamalaa ollut?" nainen kysäisi, sillä hän oli huomannut toisen hengityksen rytmin ja havainnut pienen jännityksen.

Saadessaan kupit ja lautaset käteensä ja juuri luvattua naiselle, että sai koskea hänen kasvoihinsa. Nopeasti Ewan asetti viereen pöyttään missä itsekkin nojasi.
" Kyllä minä kestän. " Ewan sanoi.
Kyllä hän kestäisi, mutta ei ollut varma kestäisikö hän itse, kun Cahty hipoili hänen vartaloansa. Silmät katsoivat, kuinka naisen sormet nousivat ylemmäksi hänen kasvoilleensa. Tunne oli suuri ja sen huomasi, kun pari hengitys vetoa ei tullut. Miellyttävä tunne tuli, kun naisen sormet liikkuivat kasvoillaansa. Saman aikaisesti mies rentoutui ja yllättyi, kuinka nopeasti Cahty oli lukaissut hänen kasvonsa niin nopeasti. Ewan oletti hänen kasvonsa ei ollutkaan mitenkään kiehtova. Cahty sanoi lopuksi sai miehen kasvoille punaa tulla.
" Niinkö, mutta eikö ollutkaan tarpeeksi jännitävä kasvo? No muuttuiko uusi kuva minusta helpommaksi vai huonommaksi? " Ewanilta sateli kysymyksiä, kuin pieni poika.
Sen merkiksi, että olisi halunnut naisen pitävän sormiansa kauemmin kasvoissaansa.
" Ei ollut kamalaa laisinkaan. Enemmänkin jännittävää ja hyvää olon tunnetta tuli. " Ewan sanoi, mutta hitaasti jälkeen päin osasi katua viimeisiä sanojaansa.

Naurahtaen Cathy kallisti päätään ja virnisti pienesti: "Ehkä minä en tutkinut tarpeeksi tarkasti". Hän kiusaisi miestä ja piti toisen raamikkaita kasvoja käsiensä välissä ja silitti virnistäen miehen poskia.
"Ja kyllähän minä nyt voin sanoa sen helpottavan, kun en joudu miettimään koko ajan onko sinulla korkea vai matala otsa", nainen totesi leikkisästi ja päästi miehen kasvot pois käsiensä välistä.

Kevyt puna nousi kalpeille poskille, kun Ewan kertoi sen tuntuneen hyvältä.
"Vaihtokauppana sinä saat kokeilla jos haluat", Cathyn mielestä se oli täysin reilu ehdotus, sillä ihmisille oli vaikeaa antaa toisten koskettaa kasvoja. Olihan se varmaan yksi ihmisen herkimmistä alueista ja vaati paljon luottamusta antaa jonkun koskea silmienkin lähelle, jotka olivat hyvin hauraat.

Jostain kaukaa, ei oikeastaan, Robinin korista kuului tyytyväistä narskutusta kun koira teki selvää luustaan. Nainen myös tiesi, että tee olisi piaan valmista, mutta eihän heidän sitä minuutilleen pitänyt sitä juoda. Heillä olisi aikaa, ainakin Cathyllä olisi. Kai Ewanin seura oli niinkin mukavaa, että ei nainen olisi toista päästänyt mielellään edes minnekkään menemään.

" Mutta eikö se oli luonnollista miehen otsa on aina korkeammalla, kuin naisilla. " Ewan sanoi.
Mies ei voinut uskoa, että mitä Cahty ehdotti. Hän saisi koskettaa naisen kasvoja. Miehen kädet alkoivatkin nousta koskettelemaan naisen kasvoja, mutta pian Ewan pisti takaisin kädensä takaisin lantiolle. Hän ei pystyisi tekemään juuri nyt.
" Ehkä myöhemmin. " Ewan sanoi heivöröisesti avusta.
Se olisi parempi niin, ettei mitä ekalla tapahtunut uusiudu. Todella mielellään Ewan olisi halunnut kosketella naisen kasvoja uudemman kerralla. Ennen kaikkea hän pelkäsi, että hän ei pystyisi hillitsemään itseänsä ja silloin voisi tapahtua mitä vain. Nyt olisi parempi aika ottaa juomista teetä, kun alkoi sopivasti tulla tuoksumaa nenän päälle.

" Olisiko tee valmis? " Ewan sanoi.
Hän samalla vei astiat minkä Cahty oli antanut hänelle olohuoneeseen missä hän näki Fraccon mussuttelevan Cahtyn etupihan nurmikkoa. Parhaansa mukaan hän asetti kuppit ja astiat oikein, vaikka hän ei tiennyt missä Cahty istuuntui pää osin. Naisella kesti ja oli sellainen luonne niin Ewan päätti olla kysymättä tarvitsiko nainen apua. Enemmän miehen katse kohdistui koiraan mussuttaavan luuta. Luu näytti herkulliselta. Ewan asettui lähemmäksi Robinia. Pienesti hän sylkäisi sormeen ja sitä asetti koiran kipeeseen tassun pohjaan. Päätteeksi Ewan alkoi kiusotella koiraa niin, että yritti varastaa luuta. Keterästi hän väisti Robinin iskuja, jos koira alkoi soida hänelle.

Jotenkin Cathy arvasi, että Ewan ei välttämättä koskisi, sillä mies oli aika avoimesti todennut halunsa suudella. Toisaalta, mies oli myös luvannut ettei se toistuisi.
"Ehkä myöhemmin ja varmasti se on valmista", Cathy vastasi ja hieman Ewania hitaammin hän tuli olohuoneeseen. Selvästi leikki oli päällä, koska Robin piti aina tiettyä ääntä, kun se oli leikkimässä. Ei sille voinut muuta kuin hymyillä. Cathy ei kuitenkaan liittynyt temmellykseen vaan istuutui paikalleen ja etsi käteensä lusikan. Hetki kesti, ennen kuin nainen löysi hunajansa, jota hän käytti teessä.

Teen tuoksu tunui ihanalta ja tee maistui ihanalta pitkän päivän jälkeen.
"Puuttuuko pöydästä mitään?" Cathy kysyi ja koetti löytää pöydästä puutteita sormillaan. Ei niitä kuitenkaan tuntunut löytyvän.
"No, miltä Robinin tassu näyttää?" nainen uteli, sillä hän arveli Ewanin ainakin vilkaisseen ja ei katse voisi haitata. Scotti saisi lisäksi vähän mielen rauhaa.

Rauhallisesti Cathy hämmensi teetään ja joi välillä. Hän oli rentoutunut ja täysin rauhallinen, sillä ei ollut mitään järkevää syytä tuntea toisin. Hänen kotonaan oli kyllä vieras, mutta Ewan oli osoittanut olevansa luotettava ja mukava. Eikä kotona voinut tapahtua mitään pahaa, koska Robin oli siellä. Kai se tuntui lapselliselta ajatukselta, mutta sokealle naiselle koti todella oli se turva satama missä hän oli normaali.

Robin sai taistella viimeisistä luista kunnolla, että saisi itselleensä. Minkälaisia nykäisyä tulikaan niin ote pysyi Ewanilla. Mies hymyili ilostaan, kun sai leikkiä pitkään aikaan koiransa kanssa. Samanlaista temppua ei voinut oikein tehdä Fraccolle, koska ei ollut kovaa mitä hevonen pitäisi suusta. Porkkana ei oikein kestänyt kauan ja se katkesi aina.
" Minusta tuntuu nämä todellakin jäävät nyt minulle. " Ewan sanoi koiralle.

Mies kääntyi katsomaan naista, kun kysyi. Scotti vilkaisi pöytään. Hän huomasi mikä puuttui, mutta hän ei oikein halunnut sanoa mikä naiselta puuttuisi pöydässä. Miettiessään sanoisiko vai ei niin Robinilla oli mahiksia saada luunsa takaisin, kun miehen ote oli hauraampi.
" No tuota minä juon teeni maidolla. " Miettien Ewan sanoi.
Hitaasti hän huomasi, että teekin oli todellakin kaadettu kuppiin ja kaikkeen. Nyt hän antoi Robinille luunsa, mutta koira sai kuitenkin juosta luun perään.
" Seuraavan kerran minä piilotan, että sinä et löydätkkää luutasi laisinkaan. " Leikkisenä naurahduksella Ewan sanoi koiralle.
Heitettyään hän asteli sohvalle istumaan.
" Uskon, että pärjään ilmankin maitoa teen juomisessa. " Ewan sanoi ehkä lian myöhään Cahtylle.

Jos Cathyn Sydän ei ollut vielä sulanut, viimeistään kuunnellessaan Scotin puhetta Robinille Cathy olisi voinut heittäytyä makaamaan maahan tassut ojossa ja antautua kaikin mokomin. Ewan kertoi juovansa teensä maidolla ja välittömästi sokea tunari oli hakata päätään pöytään. Millainen emäntä oli sellainen, joka ei edes kysynyt mitä hänen vieraansa laittoi teehen?

Hieman liian myöhään Ewan kertoi, ettei tarvitsisi maitoa, kun Cathy oli jo kipittänyr hakemaan sitä.
"Vähän hieman liian myöhään ja hyvä että tämäkin tulee käytettyä pois ennen kuin menee pahaksi", Cathy totesi ja ojensi maidon Ewanille, mutta käsi oli hieman väärässä suunnassa. Ei siinä mitään, mies saisi kyllä varmasti otettua sen käteensä.

Kun Cathy pääsi eroon maidosta hän istuutui nauttimaan omaa teetään. Vaikka ulkona olikin lämmintä hän oli parantumaton tee addikti ja piti siitä kylmänä ja kuumana, kunhan se oli teetä.
"Minun pitää ensikerralla varmaan ostaa jotain mitä te kaksi voitte venytellä ja vitkutella rauhassa", Cathy totesi ja virnisti pienesti. Hän todellakin haluaisi kuunnella lisää Ewanin lirkutusta Robinille.

Nähtävästi se tapahtuikin, että maidon tuli nopeasti minkä Cahty oli tuonnut.
" Kiitos. " Ewan sanoi ja otti juoman vastaansa.
Varovasti hän kaatoi maitoa teehensä. Lusikalla vielä pyöritti, että maito kunnolla sekoittua teen sekaan.
" Sano vain, jos teen jotain väärää Robinin kanssa, kun mitä baarissa rankaisit minua. Toivottavasti suuttunut luun heitosta. " Ewan sanoi.
Hän oli niin hyvällä fiiliksellä, että oli pakko heittää luun niin, että sai. Tietenkin varovasti, ettei mikään esine mennyt rikki. Sen lisäksi, että kuulisiko Cahty koiran juoksussa eroa, kun oli laittanut omaa sylkeä koiran tanssuun.
" Ihan vanhat housut ja sukat ovat siinä hyviä. " Ewan sanoi naurahtaen naiselle.
" Muuten etkö juo hirveästi maitoa? " Ewan kysyi uteliaana murteellaansa.
Siitä tuli vai mieleen miehelle, että Cahty mainitsi pilaantumisen maidotsa.
" Maito on terveelistä, jos saa vielä aidon maidon. " Mies lisäsi.

Ewanin huolehtiessa siitä, että tämä toimi Robinin kanssa Cathy naurahti.
"Vain kun Robin on oppaan töissään sitä ei saa häiritä muut kuin minä. Muuten se on ihan normaali koira, joka rakastaa temmeltämistä ja pitkiä lenkkejä. Et sinä tee mitään väärin", koiran omistaja valaisi ja virnisti valloittavasti, sillä hän todella oli taitanut hieman ärähtää. Hän laittoi sukat ja housut muistiinsa, mutta ei kyllä uhraisi omiaan, sillä Cathystä kyllä huomasi, että hän pukeutui aina hyvin. Sokeus ei ollut mikään syy näyttää huonolta näkevien silmissä.

"Ei, en minä niin välitä siitä. Kai minun pitäisi juoda enemmänkin, mutta en vain osaa", Cathy kohautti olkiaan ja naurahti sitten: "Olenko jo muistanut sanoa, miten rakastan sinun puhetapaasi?" Cathy ei voinut itselleen mitään. Hän vain oli jonkin sortin taivaassa kun sai kuunnella tuota jumalaista puhetta ja Ewanilla oli hyvä äänikin.

Koskaan Cathy ei ollut kovinkaan hidas ja teekin loppui suhteellisen nopeasti. Hän laski kupin varoen pöydälle ja istuutui sitten mukavasti. Robin oli saanut kyllikseen luusta ja jolkotti Cathyn luokse. Kävelyssä oli jotain outoa ja Cathy rypisti hennosti otsaansa.
"Miten sinä et enää astu aremmin?" hän kysyi koiralta ja painoi huulensa lempeästi sen otsaa vasten ja silitti päätä rakastavasti.
"Liittyykö Robinin tassun hyvin vointi jotenkin sinuun?" Cathy kysäisi ja äänstä kuuli, että nainen oli kaikkea muuta kuin vihainen. Jos Ewan oli auttanut Robinia, hän saisi todellakin suuret kiitokset.

" Vai niin. Eikö hän ole kotona töissä? " Scotti kysyi uteliaana.
Pienesti ihmetytti, että koti tiloissa ei ollut koiralla niin paljon käyttöä. Samassa hän joi teensä yhdellä huikalla. Se oli niin hyvää.
" Olet jonkun verran, mutta hieman eritavalla. Miten minun äänessä on niin kaunista? Saisinko lisää teetä? " Ewan kysyi niin, kuin vieras oli.
Samassa hän asetti kuppinsa naisen kättä vasten, että löytäsi.
" Miten uskot, että minä olisi tehnyt magia koiran ontumisen parannuksesta. Tein sitä mikä yleensä tehoaa minuunkin. " Ewan sanoi rehellisesti.
Eli, kun hän nuoli havaansa niin se paraantui, koska siinä oli hän sylkeä. Nyt hän vai odotti minkälaista huutoa saisi.

"Oletko sinä kotona töissä?" Cathy kysyi ja virnisti pienesti.
"Tietty Robin on aina paljon avuliaampi ja tottelevaisempi. Olen vain niin itsepäinen, että haluan tehdä kaiken itse, kuten muutkin", nainen tunnusti ja kohautti olkiaan. Hän kuitenkin nauroi Ewanin toteamukselle ja nyökkäsi tee kysymykselle. Hän oli juuri ojentamassa kätensä etsimään kuppia, kun Ewan osasi antaa sen hänelle.
"En minä tiedä, minä vain pidän siitä. Se on mukava ja hyvä ääni", Cathy totesi mennessään kaatamaan miehelle teetä ja palaten nopeasti takaisin.

Toisin kuin Ewan saattoi uskoa, Cathyn suurin heikkous oli juuri Robin.
"Kiitos Ewan, kiitos", hän totesi ja saatuaan kupin pois kädestään pöydälle hän halasi muitta mutkitta miestä.
"Minä en välitä mitä sinä ikinä teitkään, kunhan Robin on kunnossa. Kiitos", Cathy sipaisi miehen hiuksia hellästi ja hymyili onnellisena. Hänen Robininsa olisi taas kunnossa ja nyt hänen ei tarvitsisi pelätä tulehdusta. Cathy epäili jutun jotenkin liittyvän samaan tapaan, millä Ewan oli parantanut hänen haavansa yhtenä iltana. Hän oli tajunnut sen vasta maatessaan vuoteessa ja tajutessaan olevansa kunnossa ja että haavaa ei ollut missään. Hän ei kuitenkaan udellut mitään, vaan oli vilpittömän kiitollinen.

Kyllä tämä herra tässä passattaisi koiraansa, jos hänellä oli sellaista koiraa, kuin Robin, mutta ei ole. Fraccoa oli ihan turha passata enemmän hevonen toisi pienessä tilassa ongelmaa itselleensä ja isännälleensä.
" Nähtävästi sinun täytyisi muuttaa tai matkustaa scotlantiin niin saat kuulla joka paista samanlaista ääntä, että et erota kuka on kukakin. " Ewan sanoi.
Pienesti katumus iski, koska se kuulosti aika pahalta sanoa naiselle, kun kohteliaasti kehunnut ääntäänsä. Toisinaan hän ei ollut pahoillaan, mutta ainakin tulisi olemaan pahoillaan, jos Cahty jollakin tavalla pahastuisi.

" Ei se mitään. Mielellään autan koira eläimiä. " Ewan sanoi vaikerosti.
Hyvä Cahty ei kysynnyt enempää, koska ei halunnut sanoa miten hän teki, mutta olisi keksinyt sanoa, että niksejä mitä ei voinut opettaa tai vastaavaa.
Nauttiessa uuttaa teetä mitä Cahty olikaan kaatanut uudestaan ja itse lisännyt maitoa. Tee oli hieman erilainen, mutta erittäin hyvää. Varovasti kuumaa teetä hörpyessään Ewan ei ollut oikein kunnolla varautunut naisen yllättävään liikkeeseen. Hänen katseensa oli teekipossa ja koirassa, kun Cahty tulee yhtäkkiä halamaan häntä. Samassa kuuma tee leiskahti hänen rintakehälleensä, mutta siitä kivusta huolimatta hän sai kuppista ja lautasesta kiinni minkä asetti pöydälle. Siten vasta Ewan voivotteli paitaansa. Nähtävästi Cahty oli hieman innostunut koiransa parantamisesta mistä toisinaan Ewan ymmärsi, mutta oli todella hämillään halauksesta. Tee oli kokonaan imeytynyt hänen paitaansa ja kosketteli hänen ihoansakin. Pientä scotti kiroilua tuli mikä oli kaukana amerikan kiroilusta.
" Taisit unohtaan, että minulla oli kuppi. " Ewan tokaisi harmistuneena todella scottisesti, että saattoiko siitä ymmärtää edes amerikkalaiset tai jopa englantilaiset. Pöydästä Ewan oli tartunut paperiin millä yritti pyyhkiä lian pois, mutta se onnistui levenemään jonkun verran. Loppujen lopuksi mies otti paidansa pois päältäänsä minkä Cahty huomasi varmaakin tuulen viuhtuudesta. Herra nyt vai toivoi, että kukaan ikkunasta olettaisi mitään erikoista varsinkin, jos oli naisen ystäviä.

//En oikein keksinyt muuta//

//Ei mitään, repeilin ihan kympillä tolle teelle ja paidan lähtemiselle x''''D //

Ehdotus scotlantiin lähdöstä sai Cathyn nauramaan, sillä hänen vanhempansa olivat itse asiassa ehdottaneet hänlle matkaa kyseiseen paikkaan, mutta Cathy ei voinut lähteä niin vain.
"Ehkä jonain päivänä", hän totesi iloisesti.

Nopean halauksen jälkeinen kilahdus sai Cathyn terästäytymään ja hänen kasvoiltaan katosivat kaikki värit, kun hän kuuli Ewanin äänen, josta Cathy epäili olevan kiroilua ja toden näköisesti syytöksiä. Ei hän aivan ymmärtänyt mitä mies sanoi, mutta varmasti tämä kirosi Cathyn syvimpään helvettiin. Hyvin harvoin Cathy säikähti pahasti tai koki suuria tunteiden mylläköitä, mutta hetkeen hänen sydämmensä ei ollut jähmettynyt kuin säikähtänyt jänis ja sitten iskenyt parikertaa nopeammin. Tuntiessaan ilmavirran kasvoillaan ja kankaan kahinaa, ei nainen tarvinnut paljon arvatakseen, että paita oli lähtenyt hän sai oman toimintakykynsä takaisin.
"A-a-anteeksi Ewan", Cathyä ärsytti se, miten hänen puhekykynsä oli tuntunut kadonneen.

Normaalisti Cathy ei aiheuttanut hirveitä vahinkoja. Nyt hän oli kuitenkin saanut Ewanin kippaamaan teet päälleen ja vesi oli ollut niin kuumaa, että Cathynkin sormet olivat tuntuneet palavan kupinkin suojaavuudesta piittaamatta. Pakottaen itsensä liikkeelle nainen nousi ja käveli keittiöön ja otti pienestä pakastimesta hernepussin ja kiepautti sen pyyhkeeseen ja ojensi Ewanille käsi hieman täristen.
"Tämä varmaan auttaa", Cathy mutisi ja koetti saada omia hermojaan hallintaan. Aina kun hän söhläsi hänestä tuntui tulevan kömpelömpi ja hän pelkäsi aina sen jälkeen viikko tolkulla onnettomuuksia. Kerran hän oli vahingossa aiheuttanut isälleen vuotavan haavan ja hän ei ikinä unohtnaut miten vihaiselta isä oli kuulostanut. Toki isukki oli myöhemmin vakuutellut, että hän ei ollut vihainen. Cathy ei ollut uskonut. Monen monituista kertaa hän oli satuttanut ihmisiä tahtomattaan.

Jos he ovat vielä sattumoisiltaan samaa aikaa scotlannissa niin hän voi näyttää hyvät mestat naiselle missä kannattaa käydä.
Ewan tiesi, että teen kaatuminen oli puhtaalinen vahinko ja nyt sille ei mahtanut yhtään mitään. Jotenkin huolehtuneena itsestään hän muisti, että toisellekkin osa puolelle tapahtua jotakin.
" Oletko sinä kunnossa? " Ewan kysyi huolestuneena.
Hänen paitansa oli uusi ja nyt likainen. Päästyään kotiin hän pistäisi sen pyykkiin. Cahtyn antaessa hänelle kylmää mies naurahti.
" Anteeksi, jos säikäytin sinut, koska itsekkin säikäytin sinun halaukseesi. Pidä vain omien sormien päällä. " Ewan sanoi.
Hän kesti kuuman veden mikä pienesti olikaan osunnut rintaata vasten, kun paita oli imennyt kaikken. Hän siirsi kylmän paketin varovaisten naisen sormiin ja omat siiven mukaan, että pian naisen sormeista haihtui kipu ja olisivat tasaisesti normaalin lämpöiset.
" Missä teillä olisi vessa, että voisi koklata lähtisikö pää värjäys teenin paidastani? " Ewan kysyi.
Teestä jäisi sellainen ärsyttävä fläkki.
" Eikai sinua haittaa, jos olen yläosattomana? " Hän vielä kysyi.
Fracco näki missä kuteessa Ewan oli niin ivaalinen hirdahdus tuli, mutta Ewan ei välittänyt.

//No hyvä, koska en itse muuta keksinyt ja halusin testa miten nainen reagoisi.//

//Testaile kaikin mokomin x'D//

Kaikkea muuta kuin huolenpitoa odottaen Cathy hölmistyi entisestään.
"Ei minuun sattunut, mutta sinä..." Cathy yritti tuputtaa herneitä Ewanille, mutta lopetti sen kun kylmä alkoi helpottamaan hänen sormiaan. Naisen kasvoilla kuitenkin näkyi huoli ja pieni pelko siitä, että Ewan olisi vihainen ja kun tämä sanoi Cathyn pelästyttäneen hänet halauksella Cathyn otsa kurtistui.
"Anteeksi", hän mutisi ja rusensi herneitä pienessä ja säälittävässä nyrkissään. Sormien kipu kuitenkin häipyi ja ne tuntuivat paremmilta, vaikka hänen sormensa eivät todellakaan olleet kärsineet juuri mistään!

Ewanin kysyessä vessaa Cathy kulki yhden oven luokse ja aukaisi sen.
"Minulla ei taida olla mitään, mikä voisi auttaa. Osaan minä pesukonetta käyttää ja niin edelleen, mutta tahroja en eläessäni ole osannut käsitellä", hän kertoi ja yllättyi hieman toisen kysymyksestä.
"Ei, ei se minua haittaa. Mutta minulla saattaa olla isän t-paitoja lipastossa. Tosin, sinä olet harteikaampi kuin isäni. Hän on sellainen tikku, niin kuin ihmiset sanovat", Cathy totesi ja naurahti. Hän rakasti isäänsä paljon ja äitiään myös. Perhe oli tärkeä.
"Oletko sinä varma, että olet kunnossa? Minä lupaan olla varovaisempi", Cathy ei kyllä hetkeen antaisi itselleen anteeksi tätä. Hän oli ehkä nopea antamaan anteeksi muille, mutta ei itselleen.

" Minä olen ihan kunnossa, kiitos vain kysymästä. " Ewan sanoi naurahtuneena.
Tietenkin hän oli hyvin iloinen, että toinen osottautui häntä kohtaa hyvin huolellisuuteen. Mitä taas hän oli naista kohtaa ja miestä hävetti ajatellakkin sitä. Pienesti se alkoi tympimään miestä ja toivoi, että ottaisi niin pahoin hänen kiroilustaan tai muusta vastaavaa. Samassa huolimatta siitä, että hänen rinta kehänsä oli märkä tietystä alueesta niin hän otti lihaksaisilla käsilläänsä Cahtyn halaten häntä. nyt Cahty sai halata häntä, jos tahtoi. Hellä varoin ja rauhoittelevasti mies piteli naista sylissäänsä antoi herkän pusun naisen kaulalle piittaamatta oliko naisen hiukset tiellä.
" Saat anteeksi, jos saan minäkin anteeksi. " Ewan sanoi.

Vapaasti Ewan antoi naisen nousta ja hän seurasi. Vessa oli todella kaunis ja hyvin erikoinen. Pariin Cahtyn sanaa hän naurahti ja tuli naisen naurun mukaan.
" Vessa näyttä sievältä ennen kaikkea muistuttaa sinua hyvin paljon. Hyvä, että saan itse pestä paitani. Voin minä pistää nahkatakkini ylleni, mutta varoitan se antaa natisuita jokaisesta liikkestäni. " Ewan sanoi.
Saippuaa mies pistin paidan kohdalle ja alkoi hinkata sitä tahraa pois.

" Minä olen kunnossa. Tutki minut sitten, jos et usko minun olevan kunnossa. " Ewan sanoi.
" Enemmän olisin huolissani olisko tahra ylettynyt sohvan pintaa asti. " Hän lisäsi.

// No mitäs sanot tästä. //

Pieni naurahdus sai Cathyn tuntemaan olonsa paljon huojentuneemmaksi, kuin mikään vakuuttelu. Hän oli sanomassa jotain, mutta sanat unohtuivat kun Cathy tuntsi olevansa Ewanin sylissä. Joka ikinen äskeen kokoon saatu pasma ja piuha lennähtivät niin moneen suuntaan, että niitä saikin hetken keräillä. Siitä huolimatta Cathy kietoi kätensä miehen ympärille ja halasi toista naurahtaen pienesti. Sitten mies teki sen, antoi suukon Cathyn paljaalle kaulalle ja hyvä luoja miten mykäksi sellainen saattoi saada!

Olivathan miehet hänelle lirkutelleet, paljonkin, mutta Ewan oli kyllä kaikessa suoruudessaan huippu. Viime kertainen ovikohtaus syöksähti Cathyn mieleen ja hän tunsi punastuvansa. Eihän järkevä mies hänen kaltaistaan sokeaa haluaisi millään muulla kuin ystävyyden tasolla ja varsinkin Ewanin kaltainen tulikuuma pakkaus! Eivätkä he edes tunteneet toisiaan ja... 'Hiiteen tunteminen!' Ensimmäisen kerran elämässään Cathy ei edes koettanut työntää miestä pois. Ennen nousemista Cathyn huulet hipaisivat kevyesti Ewanin kaulaa.
"Saathan sinä, vaikka et mitään ole tehnyt", Cathy sai sanotuksi.

Irrotautuessaan lopulta, pää hieman pyörällä Ewanin tuoksusta ja hullusta teostaan, Cathy sai ohjattua Ewanin kylpyhuoneeseen. Toisen kehut lämmittivät ja Cathy tunsi itsensä totaaliseksi ääliöksi. Ei hän ihastunut kehenkään! Eikä hän voisi ihastua Ewanin kaltaiseen urooseen, jolle olisi kyllä vientiä.
"Nahka olisi liian kuumaa ja en minä jaksaisi kuunnella jatkuvaa nitinää", Cathy totesi miehen nahkatakki ehdotukselle.

Pelkkä ehdotus tutkimisesta oli saada Cathyn punastumaan. Hänen hormooninsa selvästi hyrräsivät, kun pelkkä tutkimis ehdotus oli saada hänet innostumaan. Hänen olisi pakko hillitä itsensä, ei hän ollut mikään tytön hupakko.
"Minun sohvallani ei ole mitään väliä. Enhän minä edes tiedä onko se minkä värinen! Ja minä kyllä tutkin, mutta ehkä annan sinun pyykätä rauhassa", Cathy totesi ja hänen ei todellakaan pitänyt sanoa tutkivansa.

//HIH, siinä sinulle x'D//

Mies oli erittäin täydellä vedetty, että Cahty halasi takaisin. Tämä lohtu oli täydellinen ja mielellään Ewan jäisi tähän ikuisesti. Mitä tahansa hän tekisi, jos saisi pitää naista sylissäänsä. Kun nainen oli erkaatunut ei Ewan voinut olla huomaatta siitä, kuin naisen huulet osuivat hänen kaulalle. Se tunne oli niin mahtava, että päästi äänen ja sen jälken hän päästi, kuin napata syliinsä. Mieli oli kova, että halusi ottaa naisen syliinsä eikä päästä sitä minnekkään. Miten ihmeessä voisi pysäyttää aikaa? Miten ihmeessä saisi naisen olemaan hänen sylissäänsä?
" Kyllä minä tein. Annoin suudelman sinun kaulallesi. " Ewan sanoi

Takki ehdotukseen Ewan naurahti, mutta hänelle totaalisesti kelpasi olla ihan näinkin. Ehkä hänen ei olisi pitänyt ehdotaa, että nainen saisi koskettaa häntä. Se oli aika jännittävää, mutta samaan aikaa hän pelkäsi. Ewan ei pystynyt olla nauramatta Cahtyn sanomiiseen. Jopa pesun täytyi keskeyttää.
" Olet mahdoton. " Ewan sanoi iloisella äänellä ja voimmakkaalla.
" Et välitä, että se on minkä näköinen se on, mutta ulkonäöstä olet hyvinkin tarkkanokka. " Ewan ehti sanoa, kunnes alkoi jälleen nauraa henkensä edestä.
Cahty oli mahdoton nainen, mutta erittäin hauska.

//Kiusaaja//

Hyvä kun Cathy ei nauranut, mutta sen sijaan hän vain tokaisi mutkattomasti: "En minä siitä suutu ja ei sinun sitä tarvitse anteeksi pyydellä". Tosin, kun Ewan oli sanonut sen ääneen, se tuntui kymmenen kertaa järisyttävämmältä ja väreet juoksivat pitkin Cathyn selkää.

Kun Ewan alkoi nauraa sokea nainen kuunteli sitä hämmentyneenä, mutta ei voinut olla nauramatta mukana. Napakasti tämä pieni vastakohta totesi nenäänsä nyrpistäen: "Minä en olekkaan sohva, jos et ole huomannut. Se on huonekalu, jonka voi vaikka vaihtaa, mutta minusta kauneusleikkaukset ovat vähän liian kalliita ja ilman kunnon syytä sellaiseen minua ei saisi". Sitten Cathy nauroi ja kuunteli Ewanin naurua, joka kaikui vessassa ihanasti.
"Ajattelitko pyykätä vai nauraa?" Cathy tiedusteli herttaisesti ja tuli istumaan pytyn päälle, suljettuaan kannen. Nyt hän oli aivan Ewanin vieressä, koska lavuaari oli hänen toisella puolellaan.

Kuin pieni lapsi Cathy sujautti sormensa veteen, mutta varoi osumasta Ewanin tielle. Vesi tuntui vain niin mukavalta sormien ympärillä.
"Eihän Fraccolle tule muuten liian kuuma? Pitäisikö sille viedä vettä vaikka ämpärissä?" Cathy kysyi ja koetti löytää kasvojaan kutittavaa ärsyttävää hiusta.

//Ihan oikein x'D//

Kyllä hänen mielestään pitäisi ei antaa anteeksi ainakin Ewanin mielestä. Nyt hän oli jälleen suudellut naisen kaulaa. Hän oli lupautunut olla pussaamatta tai suudelmatta. Parempi nyt olla vain hiljaa ja antaa asian nyt eteneä miten etenee.
" Voihan sinunkin asua vaihtaa noin vain, kuin sohvaakin. " Ewan sanoi naurahtaen.
" Sinä tuollaisena olet ihan täydellinen. Sinä et tarvitse mitään leikkauksia. Olet hyvin kaunis ja viehettävä tuollaisea mitä nyt olet. " Ewan sai sanottua ennen, kuin oli jatkanut tätä virkettä.
Pian Cahty kysyikin mikä sai Ewan nauramaan enemmän.
" En oikein pysty, koska taidan kuolla nauruun. " Ewan sanoi nauraen.
Se oli totta ja mies piti kiinni naisen lavuaarista, että tippunut alas. Hetken päästä se tapahtui. Hän valahti alas lattialle nauramaan. Paita oli jäänyt lavuaariin.
Fracco ei sinäänsä tarvinnut vettä, kun ruohosta sai jonkun verran kosteutta, jos siinä oli jäljellä aamu kasteet. Päästessään karsinaan se menisi juomaan ja söisi heinänsä ja kauransa. Ewan ei oikein pystynyt vastat, kun nauratti. Fracc ulkona mutusteli heinää hyvin tarkkaan ja Cahtyn ei tarvitsisi nurmikon leikkaajaa.

//Ei ole//

Kevyt puna nousi Cathyn poskille kun Ewan kehui häntä kauniiksi. Tietenkin se tuntui hyvältä, paremmaltakin. Eikä hän oikein osannut sitten sanoa mitään siiten. Toisin kuin pytyllä istuessaan ja Ewanin väittäessä, että tämä kuolisi nauruun, Cathy kallisti päätään hieman kummastuneena. Hassu mies. Eikä toinen edes vastannut hänen huolestuneeseen kysymykseensä!

Kuullessaan kaatumisen ääntä ja hillitöntä naurua lattialta Cathy alkoi hihittää. Ei hän voinut sillä mitään. Hän hapuilu Ewanin jotain ruumiin osaa ja osui jalkaan. Hän tuli lattialle polvilleen ja hapuillen hän löysi tiensä miehen suulle, jota nainen painoi hellästi kädellään nauraen nyt itsekkin. Nainen varoi tukkumista hengitystä ja hellitti otettaa, pitäen vain kämmentään lähellä suuta.
"Lopeta, kiltti", Cathy pyysi ja todellakin toivoi, että toinen lopettaisi, sillä hänen vatsaansa alkoi jo sattua nauramisesta. Hän saattoi vain kuvitella Ewanin kipuja.

"Aiai..", Cathy valitti ja köllähti lattialle Ewanin viereen hengästyneenä.
"Saitko jo kylliksesi?" Cathy tiedusteli naurahteli yhä, mutta koetti vatsansa takia hillitä sitä.

Miehen naurun loppui pian, kun tunsi Cahtyn koskettelevan häntä. Naisen hihittely oli kaunista, kun tuli aijemmin miehen lopettettuun. Hämmästyneenä Ewan katsoi Cahtyä, koska ei oikein ymmärtänyt. Nainen ei ole käyttäytynyt tällatavoin aijemmin häntä kohtaan. Mitä hirveää hän oli tehnyt? Scottin nauru pysähtyi paikoilleen, kun hänen huulensa olivat sinetöity. Pian hän kuuli Cahtyn pyyntö.
" Olen pahoillani, jos minun naurava ääni ei ole mieluinen, kuin murteeni. " Hiljaa ja pahoittelevasti Ewan sanoi.
Ewan ei ymmärtänyt miksi piti lopettaa, kun nauraminen tuntui kiduttavan hyvältä. Naurun tarkoitus oli varmaakin ei niin hyvä. Hiljalleen Ewan pyyhkäisi naurun kyyneleet mitkä olivat ehtnyt syntyä.

Cahty sekoilu lattialla sai uudestaan nauramaan, vaikka täytyi pika pikaa hiljeentyä.
" Enkö saa nauraa? Eikö nauraminen ole hauskaa ja eikä halua lopettaa. " Ewan sanoi.
Sanottuaan Ewan ei voinut olla tekemättä sitä mitä hän halusi. Vaikka hän tiesi todella hyvin, että se oli väärin. Miten ihmeessä hän voisi olla kiltti mies näin ihanassa seurassa? Ewan nappasi Cahtyn syliinsä. Käsillään kietoutui naisen syliinsä, mutta hellästi.
" Nyt voin hiljeentyä kokonaan. " Hän sanoi ja nuuskaisi miten hyvältä Cahty tuoksui.

Kallistaen päätään Cathy päästi käten pois Ewanin suun läheltä.
"Eiei minun vatsaani vain sattuu ja kun sinä naurat en minäkään voi olla nauramatta. Se on niin tarttuvaa ja hauskaa", Cathy selitti ilme vakavana. Maatessaan lattialla Cathy kuuli Ewanin nauravan ja kysyvän kymysyksensä, johon nainen vastasi: "Saat!" Oli kummallista miten iso mies edes välitti siitä mitä mieltä Cathy tämän naurusta oli.

"Oh..." Cathy äänähti yllättyneesti, kun hän tunsi painuvansa lämmintä kehoa vasten ja vahvat käsivarret kietoutuivat hänen ympärilleen. Sokea nainen räpäytti silmiään pari kertaa hämmentyneenä ja kummastui kuullessaan nuuhkaisun. Eihän hän ollut odottanut mitään tälläistä!

Alku yllätyksen jälkeen Cathy rentoutui ja painoi päänsä vasten vahvaa ja lämmintä Ewanin rintaa. Tarkat korvat kuulivat sydämmen lyönnit ja hän tunsi Ewanin hengityksen. Nauramisen jälkeen rauhoittuminen tuntui hyvältä ja pieni nainenkin sai hengähtää.
"Ewan, sinä saat nauraa aina kun haluat ja puhua niin paljon kuin halua", Cathy mutisi ja sulki silmänsä, vaikka sillä ei ollut mitään merkitystä näkemisen kannalta.

Oli mukavaa olla lähellä jotakuta, joka ei pitänyt häntä vammaisena. Ewan oli toki avulias, mutta ei tyrkyttänyt aina apuaan. Eikä Cathy voinut edes kuvitella miehen satuttavan häntä. Hän muisti miten helposti silloin baarissa vahva scotti oli selättänyt sen humalaisen ja sen jälkeen naputellut aran kysymyksen, johon ei ollut voinut olla vastaamatta.

Melko kalpea käsi kohosi miehen rinnalle ja Cathy tunnusteli kohtaa mihin tulikuuma vesi oli kaatunut ja totesi, ettei siinä voinut olla mitään kamalaa. Käsi jäi lepäämään paikalleen ja Cathy painui syvemmälle syliin, sillä hän todella kaipasi läheisyyttä ja Ewanin sydämmen lyönnit olivat ihanaa kuunneltavaa.

" Olen pahoillani siitä, vaikka minun vatsaani ei ole laisinkaan kipeä. " Ewan sanoi.
Mies pienesti naurahti mitä Cahty sanoi siihen, että oli napannut naisen syliinsä. Nainen ja juuri tämä naisen sylissä tuntui todella mukavalta ja sai hänen sydämensä jyskyttää tiheämmin.
" Voi kiitos. " Ewan sanoi, kun oli iloinen saatua lupa nauraa ja puhua scottimaisesti.
Perään hän antoi ja petti taas lupauksena, kun suuteli naisen hiuksiin. Vapaasti hän ja myönteili käsillään, että Cahtyllä oli mahdollisuus liikkua sylissäänsä. Mies oli yllättynyt, että nainen pysyi hänen syliissäänsä ja oli siinä. Vapaasti hän päästäisi naisen menemään pois luotaansa milloi ikinä tahtoikin. Hänen hengityksensä ja sydämensä kertoi siitä, että nautti miten sai pitää naisen sylissään ja nainen oli ihan turvassa tässä sylissä. Paikka oli toisinaan romantinen, kun oli vessassa. Sekään ei haitannut, jos Robin katsoi heistä syötyään luutaansa. Ewan huomasi miten onnellinen hän oli. Lämpimästi mikä oli ihmissuden ominaisuus oli sääteli välillä, että nainen ei kuitenkaan kuumennut liikaa. Miten Cahty kädet olivat paljaalla rintaa vastaan tuntui hyvältä. Tee oli haihtunut, vaikka pieni tuoksu oli edelleen.