Kenkien ääntä

Ilmiselvästi kukkakaupassa olo helisevien naisten kanssa ei ollut Ewanin lempi puuhia, ainakin vaiteliaisuudesta päätellen.
"Pitäkää hauskaa", Cathy toivotti ja päästi Ewanin tuskistaan ja samalla hän sai raikkaampaa ilmaa. Kukaan ei kyllä varmasti ole koskaan sanonut sitä ostoskeskuksen ilmaa raikkaaksi, sillä sitä se ei ollut, mutta kukkakaupassa oli painostavan kosteaa, joten siihen verrattuna olot olivat inhimillisemmät.

Kävellässään turvallisesti Ewanin vierellä Cathy alkoi yhtäkkiä hymyillä. Ei tämä päivä ehkä olisi niin kamala.
"Robin ilahtuu kun saa isoja luita. Se on uskomattoman perso niille ja samoin koiran suklaalle", Cathy kertoi nauraen, sillä hän muisti aina Robinia suurilla luilla ja kuinka innokkaasti ja hanakasti koira piti niitä ominaan.
"Oletko sinä millä liikenteessä?" Cathy kysäisi ja käänsi päätään hymyillen Ewania kohti. Kyllähän nyt näytti jos päivä oli kääntymässä paremmaksi. Morsiusneidon hommat kun eivät olleet mitenkään kamalan ihania. Cathyä lisäksi hirvitti mennä niihin häihin, sillä hänellä ei toden näköisesti olisi seuralaista. Oli hieman kurjaa istua aina syrjässä ja kuulla muiden juhlivan.

Onneksi pian kukkakaupassa ei tarvinnut olla kaun. Cahty talutti hänet pois kaupasta niin hän alkoi ottaa ohjaat käteen ja viedä Cahty sinne minne piti viedä. Kukkien haju ei kuitenkaan mennyt minnekkään nenän alta. Kävellessään hetken kohti alemmaksi ostoskeskusta.
" Millähän sinä uskoisit. Tietenkin tulin lohikäärmelläni Fraccolla. " Ewan sanoi.
Samalla he saapuivat missä audot olivat. Fracco samassa hirnahti kiukkuisena Ewania. Mies pahoitteli hevoselleensa ja samassa ilman lupaa Ewan nosti Cahty hevosen selkään. Tällä kertaa Ewan ei noussut selkään. Pari askelta he autojen seassa niin he olivat ulkona.
" Toivottavasti et ostaa mitään suurta luuta, kun sitä ei voi koskaan tietää miten hulluksi ne menevät. " Ewan sanoi.
Askeleet olivat suuria hevosella, mutta mukava siinä oli. Pari korttelin päästä kauppa jo näkyikin minne olivat menossa.

Nauraen Cathy veti kasvoilleen pettyneen ilmeen: "Höh, minä kun oletin, että kohta sinä ratsastat pegasoksella". Ulko ilma sai pitkät hiukset heilahtamaan selkään ja Cathy kohotti kasvonsa aurinkoa kohti. Hän piti aurinkoisista päivistä, mutta sateiset päivät olivat sokean suosikkeja.
"Hei Fracco!" nainen tervehti hevosta iloisella äänellä ja yllättäen Cathy tunsi kohoavansa ilmaan hävettävänkin kevyesti ja vaistomaisesti Cathy tarttui hieman säikähtäneenä Ewanin käsiin, kuin varmistaen kuka häntä nosteli.
"Ääk! Varoita ensi kerralla kiltti", Cathy pyysi ja tarttui satulanuppiin rauhoittamaan säikähtänyttä sydäntään.

Hellästi Cathy silitti toisella kädellään hevosen kaulaa ja alkoi nauraa Ewanin sanoille.
"Sen koiran pää on pipi jo ruoka sanan kuullessaan. Eipä se kovin paljoa hullummaksi voi tulla", Cathy totesi ja virnisti valloittavasti. Mutta hulluthan olivat neroja ja sitä koira ainakin oli. Jos Robin osaisi puhua, Cathy oli varma siitä, että ihmiskunta ei olisi enää entisensä sen jälkeen. Vampyyrien esiinmarssin jälkeen tosin mikään ei ollut entisensä.

Istuessaan korkealla Francon selässä, Cathy hymyili kuin pieni aurinko. Hän piti hevosesta ja vaikkei pitänyt siitä, että häntä nosteltiin kuin ilmaa, niin kyllä hän nyt nautti jokaisesta sekuntista senkin edestä.
"Hei, osaatko sinä soittaa säkkipilliä?" Cathy kysyi aivan yllättäen, sillä hän oli pohtinut asiaa yhtenä päivänä.

" Olen pahoillani, että en ole saanut vielä pegasosta kiinnni ansaani mistä voisi koulluttaa itselleni. Toiseksi en minä tarvii toista, kun minulla on Fracco voittaa pegosetkin. " Ewan sanoi.
Tietenkin Ewan kehui hevosta, koska ei halunnut tulla puratuksi. Fracco tuli aika helposti musta sukkaiseksi. Muutenkin ewan ei voisi ajatella vaihtaa hevosta missään vaiheessa, koska Fracco on tullut niin läheinen ystävä ja hänen suojeliansa. Ainut hevonen kuka hyväksyy ihmissuden läheisyyteen. Fracco ystävällisesti hirnahti naiselle, kuin isännälleensä. Ewan sai naurahtaa mitä Cahty sanoi nostamisesta.
" Katotaan sitä jossain vaiheessa. "

Ei sitä koskaan voi tietää miten hulluksi koira tai susi voi tulla, kun on ruoka aika. Se miten hullummaksi voi tulla miten suuremmaksi luun vielä hankisi.
Ewan vilkui välillä Cahtyä suuntaan, että nainen pysyisi hevosen selässä ja kaikki olisi hyvin. Robin ei antaisi hänelle anteeksi milläänlailla, jos Cahtylle tapahtuu jotakin. Turvallisesti menitiin tietten yli ja ihmiset katsoivat ihmeissään näkymään mikä ohitti heidät. Ritari ja juuri pelastunut prinsessa oli hevosen selässä. Naisen kysymys yllätti kovasti Ewania ja sai miehen nauramaan.
" En minä ihan loistava ole säkkipilliä soittamaan, mutta perus soitto onnistuu. Onneksi en omista säkkipilliä. " Ewan sanoi.

Vai katsottaisiin jossain vaiheessa, paskat. Cathy näyttikin miehelle kieltään, ilmoittaen mitä mieltä oli toisen "katsomisista". Kun mies kertoi, että ei osannut kuin perus soiton, Cathy huokaisi.
"Miksi sinä osaat stepata, soittaa viulua ja vielä säkkipillinkin perus alkeet? Etkö sinä voisi olla jossain todella sukka? Minua ihan ärsyttää, kun sinä tunnun osaavan vaikka mitä", Cathy marmatti, mutta se oli sellaista leikkimielistä ja nainen hymyili lempeästi korkeuksissaan.

Jossain lähellä joku pikku tyttö kysyi äidiltään oikein kovaan ääneen: "Äiti, miksi tuolla prinsessan prinssillä on hame?" Se huvitti Cathyä suuresti ja hän peitti hymynsä kädellään ja hänen olkapäänsä vain paljastivat, että nainen pidätteli naurua. Ei herran kerran.
"Sinunhan piti olla se lohikäärme, mutta lasten suusta kuulee totuuden", Cathy totesi ja silitteli Fraccon kaulaa, sillä eläimen karva tuntui niin mukavalta käden alla.

"Olemmeko me kohta perillä?" Cathy kysyi, sillä hän ei oikein tiennyt miten suhteuttaa hevosen ja Ewanin vauhti omaan kävelyynsä ja Robinin, josta hän olisi kyllä osannut sanoa. Tällä kertaa hän oli hieman eksyksissä paikkojen ja kohtien kanssa, sillä hän ei kyennyt laskemaan askeliaan tai tuntemaan käännöksiä niin hyvin kuin kävellessään itse.

Ewan huomasi, kun nainen näytti kieltä. Samassa pieni hymähdys tuli, kun ei voinut uskoa.
" Näytät kieltä minulle siksi, kun osaan niitä tehdä? Olen pahoillani, mutta olen niissä ainoastaan lahjakas henkilö, koska on opetettu. Esimerkiksi en ole hyvä naisten kanssa, en pidä jalkapallosta (vaikka osaa pienesti pelata), " Ewan sanoi pienesti hätiköiden.
Hän ei todellakaan ollut hyvä naisten seurassa, koska hän teki aina tyhmää ja järjetöntä. Naisten seurassa hän olemus ei vai luista, vaikka moni nainen tahtookin muutakin tekemisessä mistä tällä pojalle ei ollut rohkeutta.

Kuulessaan mitä pikku tyttö sanoi sai Ewanin naurahtamaan ja samaan aikaan punastumaan. Täälä oli noita ihmisisä mitä scotissa ei ollut.
" Hän vai näkee asiat eritavalla, koska emme ole sama ihminen. " Ewan sanoi.
Hänen hevonen oli kunnon ritarin ratsu minkä päällä oli hopeiset suojukset mitkä turvasi hevosta jollakin tavalla. Haarniskan ääni kuului aivan erilaiselta, kun käveli vieressä ja edessä.

" Ollaan perillä. " Ewan sanoi naurahtaen.
Hevonen pysähtyi ja Ewan nosti todella helposti nainen syliinsä ja siitä jaloilleen. Samassa hän avasi oven missä oli vielä kello sanomassa onnen toivotuksia, että astut tähän putiikkiin. Samassa oven avauksessa koiramainen haju tuli kaupasta ulos. Varovasti pidellä naisen kädestä toi naisen kaupan sisään.
" Tuolla olisi koira ruokaa ja niihin liittyvää. Tuolisi kaloja ja linnut. Alakerrassa jyrsiät. " Ewan esitteli lyhyesti.
Lintujen laulujen sekaan heidän seuraan asteli, joka halasi kunnolla Ewania.
" Pitkästä aikaa ystäväiseni. Ketä oletkaan tuonnut mukanasi? " Ystävällinen miehen ääni sanoi.
Miehen ääni ei ollut scottimainen vaan ihan tämä paikan asukas. ewan oli punastunut ystävän puheesta.
" Tässä on Cahty, joka etsii koiralleensa jotain tuliaisia. Noh mitä naiset haluat viedä rakkaalle ystävällseenä. " Ewan esitteli.
" Olen Ed. Hauska tutustua. " Ed sanoi ja kätteli naisen kättä ystävällisesti.

No sen Cathy oli kyllä pannut merkille, ettei Ewanista saisi kunnon peluria tekemälläkään. Toinen oli jotenkin niin herttaisen oloinen kömmähdellessään ja tietämättään mies taisi olla aika hurmaava tapaus. Cathy viihtyi kuitenkin miehen seurassa, ainakin vielä. Scotin todetessa lapsen näkevän eritavalla nainen päätyi vain nyökkäämään. Niinhän se oli.

Onneksi ei tarvinnut odottaa kovin kauaa, kun oltiin perillä.
”Jippii!” Cathy sanoi nauraen ja tunsi nousevansa ilmaan jälleen. Hän tarttui miehen käsivarsiin ja piaan hän seisoikin tukevasti omilla jaloillaan. Luonnollisesti Cathy lähti kävelemään Ewanin vierellä ja kellon kilahtaessa nainen saattoi haistaa eläinkaupan tuoksun.
”Jos jätetään muut eläimet rauhaan”, Cathy ehdotti ennen kuin joku tervehti heitä ja Cathy tunsi miten joku tuli harvinaisen lähelle Ewania, mahdollisesti halasikin. Sen ajan sokea nainen seisoi hieman yllättyneenä vieressä.

Kaupan myyjä siis oli Ewanin ystävä? Hymyillen kauniisti Cathy tunsi, miten hänen käteensä tartuttiin ja hän kätteli miestä jämäkästi: ”Hauskaa todellakin”. Cathy käänteli hieman päätään ja kuunteli missä linnut olivat, sillä sirkutusta tuntui tulevan kaikkialta.
”Jos me haemme vain niitä luita? Vaikka täällä on varmasti mukavia pikku kavereita, isommat ovat minun mieleeni”, Cathy totesi ja virnisti pienesti. Hänen huomassaan lintu saattaisikin selvitä, mutta ei juuri mikään koiraa pienempi. Hän ei uskaltaisi kävellä missään, sillä pelkäisi tallovansa elukan.

" Pelkäätkö, että ihastut muihinkin eläimiin? " Ewan sanoi.
Itse mies ei saisi ihastua, koska ne olisi jossain vaiheessa paistin pannulla. Koira tai kissa ei oikein sovi siihen. Kyllä nekin menevät, mutta ei niin mielellään. Ed antoi heidän vapaasti katsoa ympärilleen ja Ewan vei suoraan Cahtyn luu luukkuihin. Hän asetti naisen käden luihin, että saa vapaasti tunniskella mitä luita Robinille olisi hyvä. Itse Ewan katseli pari luuta.
" Cahty kai sinä tiedät, että olet ensimmäinen nainen, jonka Ewan tuo sinut tähän paikkaan. " Ed sanoi.
Ewan samassa punastui ja hermostui Edin sanoista. Se oli totta mitä Ed sanoi, mutta oliko se pakko ilmoittaa naiselle.

Tietenkin Cathy ihastuisi kaikkeen karvaiseen ja pehmoiseen, se oli osa naisten perus ominaisuuksia.
”Kyllä, haluan olla uskollinen koiralleni, enkä siksi astu kiusaukseen”, Cathy ilmoitti ja virnisti valkeat hampaat välähtäen. Kiltisti nainen käveli Ewanin vieressä ja tunsi miten mies asetti hänen kätensä luiden joukkoon. Ne tuntuivat kovilta sormia vasten ja hetken tunnusteltuaan Cathy valitsi kaksi parasta, jotka hän löysi.

Hieman yllättyneenä nainen kohotti päänsä.
”Jaa.. Sehän mielenkiintoista. Tosin, minä kyllä tarvitsin tätä paikkaa ja Ewan on ollut ihana auttaessaan minua. Normaalisti opaskoirani Robin on kaikkialla, mutta tänään se jäi kotiin lepäämään, joten ollut aika eksyksissä ilman häntä”, Cathy totesi ja hymyili lämpimästi. Hän arvosti todella sitä, että mies oli tuonut hänet tänne, vaikkakin nostellut inhottavan kevyestikin kaikkialle.
”Missä päin kassa on?”, Cathy kysyi ja kohotti luita. Robin ilahtuisi iki hyviksi.

Ewan naurahti, että Cahty vältyisi niiltä kiusoilta. Nainen valitsi itselleensä luita niin Ewan otti omaa mieluisaa luutaansa. Tietenkin hän osti jotain hyvää myös Fraccolleensa, joka joutui kestämään häntä kaikkein eniten. Ed otti vastaan Cahyn ja hinnoitteli ne. Viedessään kassaa oli hän johdatellut kassan luokse.
" 3$ " Ed sanoi hinnaksi mitä Cahty osti.
Lopulta Ewankin tiesi pitä ostaa hevoselleensa ja toivoi, että nämä maistuivat.
" Toivottavasti nämä kelpaa Farcolle. " Ewan sanoi hyvän tuulisena.

" Nähtävästi Cahty tykkää hemmotella koiraansa pilalle. No toivottavasti Robin ei ole yhtä nirso, kuin sinä. Vaikka pelkäänsi siinäkin asiassa väite pitää paikkaansa. " Ewan tokaisi.
Loppujen lopuksi mies kiitteli Ed kauppiaalle luista ja oli valmiina saattamaan Cahty ulos kaupasta.

Kätevästi Cathy kaivoi taskustaan kukkaron ja tunnustellen hän antoi oikean määrän rahaa. Se oli helppoa, kun kolikot olivat eri kokoisia ja niissä oli erilaiset reunat.
”Kiitos”, Cathy sanoi ja otti luut vastaan hymyillen kauniisti.
”Eiköhän Fracco ihastu”, nainen totesi ja nyökkäsi painokkaasti. Ainakin hän ilahtuisi, jos olisi hevonen.

Nauraen Cathy totesi: ”Robin pitää melkein mistä vain”, Cathy totesi ja hapuili itsensä Ewanin käsipuoleen. Mies todella sai tottua siihen, että nainen kosketti enemmän kuin näkevä, sillä hänen silminään toimivat useimmiten kädet, kuin mikään muu. Eikä hän tietenkään tajunnut tekevänsä jotain outoa silloin, kun hän piti miehen kädestä kiinni ja seisoi lähellä. Hänen reviirinsä kun todellakin oli suunnilleen ja pari milliä.

”Kiitos, Ed ja minä pidän tämän paikan mielessä. Saatamme tulla Robinin kanssa uudemman kerran. Tosin, pitää varmistaa, että se on syönyt ennen tänne tuloa”, nainen sanoi ja virnisti valloittavasti. Tosin, sillä kertaa hänen pitäisi saada itse kävellä, sillä nyt hän oli hieman sekaisin siitä, missä oikein oli, kun Ewan oli nostellut ja laskenut häntä hieman turhankin paljon. Hänen pitäisi todellakin sanoa siitä Ewanille, mutta jotenkin nainen ei vielä hennonnut.

" Toivottavasti, kun Fracco on hiukan nirso makupaloista. " Ewan tokaisi.
Päästyään ulos niin Ewan antoi hevosensa maistaa makupalaa mitä oli ostanut. Hevonen mielelläänsä rohmusi mitä Ewan oli antanut. Nähtävästi edellisen mitä hän oli ostanut hevoselle maittasi jälleen.
" Nähtävästi edellinen ostos kelpuutti. " Ewan sanoi raurahtavaisella äänelläänsä.
Annettuaan herkut Ewan sujautti oman luunsa satula laukkuun.

Kun oli aika lähteä niin oli pieni hankaluus miehen tehdä. Haluisiko Cahty ratsastaa takaisin ystäviensä luokse vai kotiin.
" Haluatko mennä ystävien luokse vai minne? " Ewan kysyi.
Samalla mies kääntyi ja löysi otetta käsikynkästä niin, että asetti naisen käden osoittamaan jonnekkin. Muut sormet nyrkkiin ja itse meni ohjailemaan naisen takaa. Varovasti hän ohkaili naisen kättä.
" Tuolta me tulimme tähän kauppaan eli eteläinen ostoskeskuksen ovet näkyvät tänne. " Ewan sanoi.
Samassa hän ohjaili naisen kättä taakse ja mies sanoi.
" Siinä oli kauppa mistä ostit kaksi mehevää luuta Robinille. "
Sitten hetken vielä Ewan asetteli naisen sormea ja sanoi missä oli mitä. Nyt nainen saattaisi tulla uudemman kerran hevosen selkään. Lopuksi Fracco tuli maistamaan Cahtyn sormea, mutta ei näykäyssyt naista. Siinä ei ollutkaa mitään hyvää hänelle niin katse kääntyi katsomaan mualle.

/Heti sori tekstin laatu/sekavuus. On vähän kuumetta, niin se voi näkyä//

Hymyillen Cathy kuunteli, miten hevonen mussutti herkkuaan. Oli mukavaa huomata, miten hyvin Ewan hevosta piti. Tuntiessaan, miten Ewan ohjaili hänen kättään, Cathy kuunteli tarkkaavaisesti mitä mies selitti.
”Minä taidan haluta kotiin, sillä minä ikävöin Robinia enkä halua sen joutuvan olevaan kauaa yksin. Minä voin tarjota kah...”, lause katkesi kun nainen tunsi Fraccon silkkiset huulet sormensa ympärillä. Se kutitti herkkiä sormenpäitä ja nainen kikatti.
”Anteeksi Fracco, minulla ei ole sinulle mitään. Ei, nyt minä huijaan! Minulla on kahvilan sokerinpalat mukanani!” Cathy alkoi kaivaa taskujaan, sillä hän ei nyt muistanut mihin oli palat sujauttanut.

Hetken tonginnan jälkeen Cathy tunsi kääreen sormissaan ja hän tarkisti vielä muodon.
”Saanhan minä antaa nämä palat Fraccolle?” Nainen kysyi ja otti kasvoilleen mahdollisimman suloisen ilmeen, jotta mies ei sanoisi ei. Cathy todella piti hevosesta ja jos hän olisi voinut halia hevosta, hän olisi tehnyt sen.

" Hyvä on kohtia kohti sitten. " Ewan sanoi reippaalla ja iloisella äänellä.
Hän sai nyt testa itseänsä uudestaan hillinnässäänsä. Ettei samanlainen tapaus tullut, kuin silloin. Se olisi erittäin tukalaa. Nyt hän sai keskittyä siihen halusiko Cahty mennä ratesen tai kävelle. Sitä ennen Fracco oli saatava huomionsa häneenkin.
" Voi sinua Fracco. Ai herkkua pyytämässä. " Ewan sanoi.
Harvoin ori pyysi huomionsa siihen, mutta nyt Ewan oli antanut liankin huomiota naiseen. Cahty alkoi kaivaa jotain taskustaan. Niin Ewan asettui kauemmaksi naisesta aika hitaalla huomiolla huomattu. Se yleisin karkki mitä haluttiin antaa oli sokerin pala.
" Eiköhän tämän kerran käy. " Ewan sanoi.
Sokeri ei ollut terveelistä niin, kuin ihmisellekkään tollaisina määrinä. Pari kertaa kahdessa kuussa oli ihan hyvä.
" Fracco pitää enemmän kaurasta, jos sitäkin sattuu olemaan. " Ewan lisäsi.

" Muuten haluatko mennä ratsain vai kävellen kotiin. Ymmärrän kyllä haluisit kävelle edellisestä ratsastuksestanne. " Ewan sanoi.
Hevonen hörisi ja kuopi asvaltia mistä lähti suuri ääni. Mies käski lopettaa kovalla ja tiukalla aksentillaansa.
" Entä sinun ystäväsi sanovat, että et moikkaa heitä ennen lähtöä? " Ewan kysyi.

//Parane pian //

Onneksi Ewan ei sanonut ei. Kuin pikku tyttö Cathy hihkaisi ja antoi sokerinpalat hevoselle, joka hamusi ne hänen kämmeneltään silkkisillä huulillaan.
”Valitettavasti en kanna kauraa taskuissani, ehkä pitäisi. Se taitaisi olla parempaa sinua ajatellen”, Cathy jutteli hevoselle ja silitti sen turpaa löydettyään kyseisen kohdan. Hän oli aika mennyttä naista Fraccon edessä.

Jos Cathy olisi osannut, hän olisi katsonut Ewania silmiin tietyllä ilmeellä ja kulma kohollaan, sen sijaan nainen näytti hölmistyvän.
”Älä ole hölmö Ewan! Et sinä koettanut syödä minua tai jos olisit, niin olisit katunut. Maistun varmasti pahalta”, Cathy totesi ja nauroi. Hän ei jättäisi mahdollisuutta ratsastaa Ewanin kanssa pois mistään hinnasta.
”Ja mehän hyvästelimme heidät jo. Eivät he minua ikävöi vasta kun häissä”, nainen kertoi ja hapuili tiensä Ewanin vierelle.

Tietenkin Cathy sitten päätti ratsastaa, Ewanin kanssa.
”Joten, lohikäärme, voisitko auttaa minut toisen puoliskosi selkään ja hankkiutua itsekin sinne? Minä haluan antaa luut Robinille ja keittää sinulle kahvia tai teetä. Minä ainakin tarvitsen kupposen sen puku helvetin jälkeen, mitä olen tänään käynyt. Jos ei olisi sitä riskiä, että törmäilisin seiniin ja olisin hengen vaarallinen, ottaisin terästettyä, mutta se olisi ydinpommiin verrattava tuho määrältään”, Cathy kiskoi Ewanin oikealle puolelle Fraccoa ja laski kätensä miehen vahvoilel harteille hymyillen.
”Nostahan minut kyytiin. Tämä mekko on kyllä ihana, mutta en halua siltikään vilautella”, nainen totesi herttaisesti.

Fracco piti hekusta minkä oli napannut samentisella turvallaansa naisen kädestä. Höristen, että mennään paikalla oleminen ei ollut hänen heiniä.
Hömistyneenä Ewan katsoi Cahtyä, kun mitä nainen oli puhunnut hänelle. Hän hieman tarkoitti ratsastuksen matkaa miten Fracco oli osoittanut mielen Robinille. Laisinkaan mies ei voinut olla punastumatta. Punastuessaan kiltti hame yllään mies näytti hyvin söpöltä, kuin olisi pieni poika.
" Et sinä maistunut pahalta vaan enemmän... makealta toffeelta. " Ewan sanoi rehellisesti, vaikka lopuksi häpesi sanomistaansa.
Se oli totta, että naisen huulet maistuivat todella hyvältä. Minkä sanan mies oli keksinyt sanan perään. Mielummin haluisi sanoa ruusu, mutta sitä ei voinut syödä tai maistaa ainoastaan tuoksun. Cahty kylläkin tuoksui, kuin uusi ruusu olisi puhjennut.
" Ok. Minä vain kysyi ja halusin olla varma. " Ewan sanoi.
Onneksi häntä ei ollut kutsuttu häihin.

Harmaan savuiset silmät katsoivat, kuinka Cahty haapuili hänen läheisyyteen ja alkoi puhua hänelle. Ystävällisesti hän kuunteli mitä Cahtyllä oli asiaa hänelle. Sanojen keskellä mies ei voinut hillititä itseäänsä ja alkoi punastella enemmän ja syvemmin. Nainen osasi tehdä hänestä voimattoman ja hän oli kertakaikkiaan naisen pikkusoremen ympärille koukittu.
" Hyvä on ja tehdään niin mitä neiti tahtoo. " Ewan sanoi.
Miehen kädet varovasti asettuivat naisen vartalolle, että pystyi nostamaan ylös. Pienesti epävarma Ewan piti itseäänsä, että pitäisikö hänen todella tulla myös satulaan. Laitettuaan Cahtyn istumaan niin, kuin kunnollinen neiti istuisi hevosen selässä leninki ylläänsä. Kummatkin jalat olivat samalla puolella ainoastaan toinen jalka vain kiersi satulan sarven. Jollakin keinoilla kerraten naisen sanoja sai Ewan rohekuden nousemaan naisen taakse omalle paikalle. Pieni pohkeen liikkeen Fracco alkoi kävellä niin, että kadut kaikuivat kavioiden äänistä.
" Pidä sitten harjasta kiinni tai, jos saat minusta kiinni jotenkin. " Ewan sanoi.
Tietenkin hän oli napannut naisen kädestä pussin missä oli Robinin luut satulalaukkuun mikä toi jonkunlaista pehmustetta Cahtyn alle. Jo heti ratsastuksen alku vaiheessa Ewania alkoi hieman mietityttämään kahvi tai tee juttu. Oliko se sopivaa?

Kuinka moni mies vertasi suudelman makua makeaan toffeeseen? Cathy punastui hieman, mutta hillitsi itseään sen verran, ettei hymyillyt hölmösti. Saihan sitä punastua ja hymyillä kun kuuli jotain mukavaa, eikö niin? Kun Ewan oli todennut, että tehtäisiin niin kuin Cathy tahtoi, nainen kloksautti kieltään.
”Sinunkin pitää tahtoa. Ei se ole hauskaa, jos sinä tulet väkisin!” sokea nainen näytti siltä, kuin haluaisi kuulla sanat; kyllä minä tahdon, enemmän kuin mitään muuta.

Noustessaan satulaan, Cathy tunsi itsensä ihan pieneksi tytöksi, sillä Ewanilla oli liikaa lihasta. Tuntissaan miehen takanaan Cathy etsi itselleen sopivamman kiinnipitämis paikan, joka oli Fraccon harja.
”Sori, käteni taipuvat välttämättä Fraccon harjan puoleen”, Cathy totesi ja hymyili hieman.

Kaksikko näytti kaikkea muuta kuin normaalilta, mutta onneksi Cathy oli tottunut olemaan epänormaali. Hän vain hymyili koko matkan, nautti auringosta, joka osui kasvoille, Fraccon liikkeestä ja siitä, että Ewan ei vältellyt häntä.
”Ewan, miltä sinä näytät?” Cathy kysyi ja käänsi päänsä Ewania kohti.
”Aivan kuin minä tajuaisin mitään mitä selität, mutta minusta on hauskaa kuunnella sinun puhettasi”, nainen tokaisi ja nauroi.

Toffeen mies oli sanonnut siksi, että voisi suudella uudemman kerran tai lipaista kielelläänsä toffeen makuisia huulia. Nyt Ewanin suu sai pysyä missä se oli nyt.
" Kyllä minä sanon, jos alat tulla ärtytyksi ajatukselleni. " Mies sanoi naurahtaen.
Samoin hän naurahti Cahtyn uusille sanoille.
" Ei se mitään, mutta ole varovainen, että Fracco ei nosta niskaansa ylemmäksi, että sormet eivät jää satulan ja niska suojan väliin. " Ewan sanoi.
Satulan ja haarniskan välissä oli pieni harja tila, että hevonen pystyi nostamaan päätäänsä ylös ja alas.
" Se tarkoittaa, että et halua laukata. " Hän lisäsi.
Laukkatessaan hevonen nosti päätäänsä ylemmäksi ja silloin harjakin sujahtuisi satulan alle täydellisesti. Tietenkin niiden lisäksi naisen oma jalaka oli tiellä.

Miltä hän näytti sai miehen olemaan hämillään ja sanaton. Pieniä äänähtyksiä tuli miehen suusta. Hän ei ollut mitenkään hyvä kertomaan itsestäänä.
" Perus scottimainen, jonka pitäisi ajaa kohta partansa. Miksi et tunnustele niin saat tietää totuuden, etten sano muuta. " Ewan sanoi.
" Vai, että ymmärrä. Miten ihmessä kestät puhumisen, vaikka ääneni olisi mielyttävä? " Ewan sanoi.

Kuullessaan varoituksen sormiensa puolesta, Cathy kääntyi niin, että piti kiinni Ewanista. Hän piti Fraccosta, mutta sormistaan vielä enemmän.
"Minä taidan pitää sitten sinusta kiinni, vaikka tämä onkin hankalampaa", nainen totesi selitykseksi ja kuunteli miten Ewan ensin päästi mielenkiintoisia äännähdyksiä ennen vastausta.

Kun Ewan melkein antoi luvan tunnustella, Cathy suoristautui ja näytti siltä kuin olisi voinut kapsahtaa Ewanin kaulaan ja mojauttaa pusun poskelle.
"Antaisitko sinä minun tehdä sen, oikeast? Yleensä pelkkä ajatus saa ihmiset kavahtamaan. Läheisimmät ystävänikään eivät välttämättä anna, vanhempani ovat joutuneet tottumaan siihen", onneksi he olivat melko lähellä Cathyn kotia, jolloin innostunut sokea nainen, ei voinut enää tippua kovinkaan varmasti hevosen selästä.

Pieni puna poskillaan nainen teki salaisen tunnustuksensa: "Minä rakastan kieliä. Kuuntelen usein venäjää esimerkiksi sen takia, että en ymmärrä sitä. Japanilaisilla on jotenkin hauska ääntämys ja minä kuolisin italialaisen lausunnan vuoksi. Joten, jos minä en ymmärrä sanaakaan, minä jaksan varmasti kuunnella sinua, vaikka selittäisit että näytät David Bechamilta". Cathyllä oli monta CD:tä täynnä jotain äänikirjoja, joista hän ei ymmärtänyt sanaakaan, mutta hän rakasti niiden kuuntelua. Osan kielistä hän hallitsi, mutta osaa ei. Se oli vain niin ihanaa kuunnella ihmisten puhetta.

" Jos pidät minusta kiinni. Älä tee mitä sitten yhtään mitään erikoista. " Ewan sanoi ja tarkoittaen sitä, että nainen ei availe mitään nappeja.
Hevosen ohjaaminen vei suuremmaksi osaksi miehen keskittymisen ja siksi ei kestäisi, jos nainen alkaisi kiusaamaan jollakin keinoilla häntä. Hevonen saattaa silloin ottaa tilanne haltuunsa tehdä mitä haluaakin tehdä.
" Kyllä minä annan, kun silloin en voi huijata omasta ulkonäöstäni. Sanoillani sinun kuvasi voi muuttua minusta paljonkin. Ei se haittaa, jos pidät minua rumana tai vastaavana. " Ewan sanoi ja rohkaisi naista tekemään sen.
Naisen kieli tunnustus oli hauska kuulla. Pienesti se häiritisisi, kun nainen ei kuuntelisi mitä hän sanoi mikä saattoi olla todella tärkeä asia. Muuten se kuulosti kivalta, että pääsisi purkaamaan tunteensa ja toinen antoi mennä toisesta korvasta ulos.
Pian he olivat Cahtyn oven luonna ja tietenkin hyvällä aistillaan Ewan löysi naisen kodin kaukaa ostoskeskuksesta. Yhden pienen matkan Ewan oli nostanut laukan, että Cahty oli saanut nauttia laukasta kunnolla. Ewan nosti varovasti Cahty, kun Fracco iski hampaansa naisen nurmikolle.
" Tässä on koirasi luusi. " Ewan sanoi ja antoi toisen pää koskevan naisen käsivarteen.

Toisinaan Cathyn piti oikein miettiä, mitä ihmiset tarkoittivat sanoillaan.
"Minä lupaan olla kiltisti", nainen lopulta vakuutti ja ei tehnyt mitään yllättävää. Hän oli vain paikallaan ja käänteli korkeintaan päätään, joko hymyilläkseen Ewanille tai kääntääkseen kasvonsa lämmittävään aurinkoon. Silti häntä jaksoi hämmästyttää miehen suostuminen.
"Minä en edes tiedä mikä on rumaa ja mikä kaunista. Minulle selvisi vasta kun olin seitsämän, että isääni pidettiin rumana ja minusta hän oli komein mies koko maailmassa. Hänen partansa oli minusta hauskan tuntuinen. Minun kanssani ei tarvitse pelätä miltä näyttää, vaan miltä tuntuu", Cathy kertoi nauraen ja ravisti päätään muistolle. Ei hän ollut juuri niiltä ajoilta muuttunut.

Vasta Fraccon pysähtyessä, Cathy tajusi, että he olivat kotona. Tuntiessaan, miten Ewan liukui pois ratsailta, Cathy valmistautui olemaan seuraava alhaalla ja tällä kertaa hän ei lentänyt selälleen.
"Kiitos", Cathy tarttui Robinin luihin ja otti myös kepukkansa ja jäi odottamaan, että Fracco olisi paikallaan. Sitten vasta Cathy sujahti jälleen Ewanin käsipuoleen ja lähti kävelemään tuttua polkua kotiinsa.

Kun avain kääntyi ovessa, Cathy kuuli miten Robin tuli eteiseen.
"Kotona! Oliko ikävä?" nainen ilmoitti ja tunsi heti Robinin vierellään. Koira haukahti kerran tervehdykseksi ja kävi tuuppaamassa Ewaniakin tervehdykseksi, mutta luut veivät sen huomion.
"Aha, sinä pikku possu. Tässä, ei sohvalle. Syö omalla paikallasi", Cathy ohjeisti, vaikka ei Robin kuunnellut saadessaan luunsa ja rynnätessään melkein hihkuen omaan koppaansa syömään.

Liikkuessaan kotonaan, Cathya ei olisi arvannut sokeaksi. Hän ripusti takkinsa naulaan ja lähti kohti keittiötä, olettaen Ewanin seuraavan.
"Haluatko kahvia, teetä, jääteetäkin on ja jotain limsaa pitäisi löytyä?" Cathy kysyi ja aukaisi ikkunan, jotta keittiöön pääsi hieman ilmaa.

Mies oli mielissäänsä, että nainen ei tee mitään pahuutta hänelle. Hetken päästä mies ei voinut uskoa kuuloansa mitä Cahty sanoi hänelle.
" Toi on vale. " Ewan sanoi.
Se oli mahdotonta kaikki tunsi oman mielen mukaan oliko se henkilö kaunis vai ruma. Se taas tunne oli aivan toisin ja hieman erilainen. Pidät toisesta niin rumautta ei näy ja se oli normaalia.
" Jokainen meissä näkee toisen rumana tai hyvänäköisenä, mutta jokainen näkeesen erilailla. " Ewan selitti.
Pienesti mies ihmetteli, että miksi nainen ei sittenkään alkanut kosketella kasvojaansa. Toisinaan hyvä, kun ratsastiin vielä.

Oven suussa mielissään Ewan silitteli Robinia.
" Eihän Robinilla ole mitään tassu ongelmaa, kun häntäkin heiluu tuolla tavalla. " Ewan sanoi.
Oven suussa Ewan katsoi ihaillen miten nainen oli omassa elementissään paljon enemmän. Hän ei astunut toisen talon sisään laisinkaan ilman lupaa. Kuulessaan naisen puhun ja vielä hänelle, kun muita henkilöitä hän ei nähnyt. Pikaisesti hän juoksahti mistä Cahtyn ääni oli tullut.
" Tee kelpaa hyvin. " Mies sanoi hiljaa.

Huokaisten, kuin toivottomalle typerykselle, Cathy selitti: "Ewan, minulle sanotaan, että kukat ovat kauniita. Ei se merkitse minulle mitään. Kauneus ja rumuus ovat näköhavaintoja. Minulle on vain tuntoja. Minua sanotaan kauniiksi, mutta loppujen lopuksi minä tiedän sen olevan vain positiivista palautetta ja ei sen enempää". Nainen ei ollut koskaan tajunnut ruma ja kaunis asioiden täydellistä merkitystä. Siksi hän ei käyttänyt sellaisia sanoja, paitsi tekojen kohdalla.

Sisällä Ewan huomautti Robinin tassusta Cathy vain nyökkäsi.
"Mutta katso kun se kävelee. Minä kuulen sen ontuvan, mutta se ei välttämättä näy selvästi. Ikävää kun pulloja rikotaan kadulle ja vaikka ne siivoaisi pois, voi pieni lasinsiru jäädä huomaamatta", Cathy totesi ja kuunteli juoma vastausta. Sitä ennen kuului kuitenkin juoksu askeleita ja Ewanin ääni nyt paljon lähempää.
"Tässä ovat teelaadut, pusseissa ja irtonaisina, valitse mitä haluat", sokea nainen otti sievän puurasian käteensä ja avasi sen, jotta Ewan saisi valita. Sillä välin Cathy varvisti ottamaan kaksi teekuppia astiakaapistaan. Ennen sitä hän oli laittanut vedenkeittimen päälle ja vesi kiehuikin onneksi nopeasti.

Kuin touhukas pikku emäntä, Cathy otti kaapista sokerin, teen ja hunajan. Lisäksi pöydällä oli keksejä jo valmiina.
"Minulla ei ainakaan ole koskaan yksinäistä, kun kaikki laitteet puhuvat minulle", Cathy totesi, kun hän sattui tönäisemään lukukoneen päälle, joka kohteliaasti miehen äänellä esittäytyi Johniksi, ennen kuin Cathy sai sen sammumaan. Teevedenkeitin naksahti, kertoen veden olevan kuumaa.

Ewan heilluti päätäänsä, että se ei ollut hänen mielensä oli väärin. Se oli kylläkin totta, että koiran otumisen sai kuulla hetken päästä. Nähtävästi Robin oli huono peittämään kunnostaansa omalle emännälleensä.
" No minä voin katsoa, jos lasin sirua ei olisi enään siinä. " Ewan sanoi.
Kai oman rodun ansiota auttaa koiraa, kun koira on sudesta jalostettu. Cahty antoi hänelle valinnan varaa teestä sai koiran hoitoa siirtyä kauemmalksi. Miehellä oli vaikeata valita pussi ja valitsi teen pussin virpomisella. Valitsemansa pussin hän avasi ja pisti yhteen mukiin. Miehellä oli vaikeata löytää roskista tuntemattomasta paiaksta.
" Missä on sinun roskikseksi? " Ewan sanoi.
" No mitä kaikki puhuvat sinun vieraastasi? " Ewan kysyi uteliaana.
Hän ei halunnut kuulla pahaa, mutta oli valmiina kuulemaan.

//Lyhyt ja tönköinen//

Robin sai suuren tarjouksen, mutta Cathy ravisti päätään: "Ei tarvitse, eläinlääkäri sai sen eilen pois, mutta siinä on kipeä haava. Raukalla oli vain huono tuuri". Silti oli suloista, että Ewan oli tarjoutunut siinäkin auttamaan. Miehen kysellessä roskiksesta Cathy avasi tiskialtaan viereisen kaapin ja veti roskakorinsa esiin. Nainen nappasi suosikkiteensä rasiasta ja laittoi senkin kääreen roskiin ja sulki oven.

Hetken aikaa Cathy oli aivan kuin kuuntelevinaan laitteitaan.
"Ne sanovat, että siinä on kohtelias mies, joka saa syödä monta keksiä", Cathy totesi ja virnisti pienesti ja kantoi teekupit pöytään. Hän istuutui Ewania vastapäätä ja uitti pussiaan kaikessa rauhassa kuuman nesteen seassa. Robinin korista kuului onnellinen rouske kuin koira teki luusta selvää jälkeä.

Yllättäen Cathy kohotti päänsä ja hymyili Ewanille oikein kauniisti, sillä hän pelkäsi miehen nyt perääntyvän.
"Kun tee hautuu, saanko minä katsoa sinua?" nainen kuulosti hieman innokkaalta ja ei häntä siitä voinut syyttää. Hän piti ihmisten koskemisesta ja kasvojen tutkimisesta. Hän oli siinä aika hyvä jo nykyään, mutta pääsi harmikseen harvoin koskemaan muita kuin Robinia, joten tietenkin hän otti ilon irti tästäkin hetkestä.

//Joskus niinkin//